Viime viikonloppu oli mielenkiintoinen. Ensinnäkin olin lihonnut ja kaveri kysyi, että olenko laihtunut. Myöhemmin tämän viikon maanantaina poikaystäväkin ilahdutti "Oletsä laihtunut, kun näytät niin hyvältä?"-kommentilla, vaikka olin sunnuntaina illalla syönyt puoli pussia juustonaksuja ja puolipussia Ässä Pelixejä (omnomnom). Ihan miellyttäviä nää kommentit kieltämättä, vaikka hämmentäviä onkin.
Enivei. Toinen mielenkiintoisuus viikonloppuna oli sauvakävely. Oon nyt herännyt noin puoli kuusi muutamana aamuna, koska aurinko alkaa pikkuhiljaa nousemaan siinä korvilla ja tykkään siitä, että voin jumahtaa aamiaispöytään lukemaan ja potea huonoa omatuntoa saamattomuudesta jo ENNEN kello seitsemää. Sitten on koko loppupäivä aikaa saada aikaan asioita. No kävin siis lauantaiaamuna klo 8-10 noin 10km sauvakävelylenkillä. Ne piikit sauvojen päässä on kyllä korvaamattomat tällasilla luistelukeleillä. Osat teistä oli kuitenkin niin sulia, että piti käyttää tulppia. Upea keli. Hyvä laji. Käyn toistekin. Lainasin siis sauvat kirjastosta, koska on ihan loistavaa, että sieltä saa lainattua kaikkee muutakin kun kirjoja yms nykyään. <3
Kolmas mielenkiintoisuus oli lauantain seesteinen tasapaino, joka seurasi kahden tunnin sauvakävelyä ja Valtsun Vakkarit -pussin vetämistä jo ennen puolta päivää (joka siis kuudelta heräävälle on vähän kun joku iltapv norminukkujalle). Mentiin kaverin kanssa kahville. Hän valitti, ettei saa ottaa olutta tai käydä Mäkkärissä, kun on muka niin läski. Se on ihan helvetin naurettavaa, että tollanen 38/40-kokonen väittää olevansa "läski". "Lihonut" voi olla itse kukin - tai vaikka "turvonnut", mutta että läski? Ölölö.
Niinpä mä sitten piruuttani yllytin, että jos olut ja Mäkkiruoka on se, mitä hän kaipaa elämäänsä, niin let's fucking do it. Se kerkiää kyllä stressaamaan niistä läskeistään naisellisesti vielä moneen kertaan tän elämän aikana, joten vähintään pitää hankkia jotain syytä, mistä stressata ;)
Otettiin siis oluet, juotiin saunajuomat ja saunottiin, käytiin vielä toista kaveria tapaamassa oluilla ja tultiin Mäkkärin kautta kotiin skumpalle. Koko päivä siinä meni ja puolilta öin nukkumaan mennessä olin aika naatti, vaikka alkoholit ei siis pahemmin päässä olleetkaan, kun oli niin pitkän ajan sisään nautittu. Mutta ainakin kaveri oli saanut läskinsä ja unohtanut syömättömyyden tuskansa, eikä sillä ollut sunnuntainakaan krapulaa kuulemma. Ei ollut mullakaan, mutta oli sellanen täydellinen saamattomuuspäivä ja tosiaan vedin sitä mässyä niin että hampaat laulo hallelujaa ja masu veti masurkkaa.
Sitä mukavampi oli maanantaiaamuna käydä spinningissä. Jaksoin yllättävänkin hyvin, kun koetin pitää katseen ylempänä kun oma ohjaustanko (välillä jopa katossa/kattorakenteissa kun meinas tulla tuijoteltua liikaa alas) ja lavat alhaalla sekä vastuksen kyllin pienenä nopeissa biiseissä. On usein aika hankala pysyä rytmissä, mutta Latenightin jälkeen oon vähän osannut pitää mielessä sen, että vähentää vastusta jos oikeesti ottaa liikaa jalkoihin, niin jaksaa sitten oikeesti tauotta loppuun asti. Se on välillä hankalaa, kun kroppa yrittää usein huijata, että nyt on muka tosi rankkaa, kun pitäs vaan avata rintaa ja keskittyä tekniikkaan muutenkin. Saattaa toi auringon paistekin vähän auttaa <3
