Söin tänään spaghettia *gasp* Tein myös oivallisen jauhelihakastikkeen valmiista 5 yrtin pastakastikkeesta, jauhelihasta (didn't see that one coming, did you?), paahdetusta sipulirouheesta ja auringonkukka-, kurpitsansiemen & cashewpähkinä -sekotuksesta. Päällä tietysti raejuustoa ja kaikki tämä huljautettiin alas lasillisella kevytmaitoa. Ainiin. Lisäsin kastikkeeseen myös vähän oliiviöljyä. Omnom.
Tein tänään jotain muutakin hurjaa ja aistit ylittävää: söin n.1900kcal verran sapuskaa. Kävin myös spinningissä, mutta eilenkin söin n.1900kcal maaten koko päivän läpeensä. Koska painoin sekä eilen aamulla, että tänään aamulla 69.9kg, päätin superlaihisräjähdyksen sijaan kattoa, mitä painolle käy, jos syön enemmän kun yleensä. Tietty näihin vaikuttaa niin monet muutkin asiat, mutta ajattelin asettaa elimistöni tällasen jännän "katotaan miten nää kalorilaskemiset oikeen menee"-testin alaseksi.
Luin tänään Fitistä syömispakkomielteisiin liittyvän artikkelin ja sen innoittamana rupesin pohtimaan, että mitä jos ei kattoskaan sitä safkaa ihan niin neuroottisesti. Söis terveellisesti, mutta vähän enemmän kun sen 1300-1400kcal, mitä oon tähän mennessä normipäivänä syöny (tai nyt karpatessa 1300-1600kcal) ja ehkä jopa söis välillä jotain niinkin härskiä, kun pastaa. Ja sit kattos vaan, että mitä käy. Aika hyvin tiedän kuitenkin keinot, millä saan itteni taas laihtumaan, jos nyt sattus niin hassusti käymään, että paino lähtee taas nousuun. Ts. jos niin käy, palaan takasin vähempään kaloriin. Tietty tää tarkottaa sitä, että pitää syödä enemmän asioita ja se maksaa, mikä helpottuu tosiaan jos vaik lisää jotain pastaa joskus. Kattelin tänään jopa leipiä (o-ou!) kaupassa, mutta ei niitä sit tehny mieli. Varsinkin, kun leipäpussissa on niin paljon sitä leipää. Jonkun yhen leivän jossain ravintelissa voi syyä, mut ei nyt sentään koko pakettia!
Oli muuten hauskaa, kun spinningin veti tänään Petran sijaan opiskelututtuni Maija, joka on saattanut vaihtaa pääainetta (I don't knows), mutta alotti yliopistolla mun kaa samaan aikaan uskontotieteen. Selvis myös, että toimittaja, joka oli aikanaan tehny Petrasta ja Petran koirasta Tepsusta (tmv?) artikkelin Lemmikki-lehteen, alotti itekin aikanaan uskontotieteellä Helsingin yliopistolla (onks tää nyt tarpeeks nimiä ja infoa, että kaikki saa selville, ketä nää tyypit on? :D). Meidän kolmen humanistin lisäksi n. 20 hengen spinnissä oli myös yksi teologi-uskontotieteilijä. Eli nyt tiedetään, mitä uskikset tekee maanantaiaamuisin ;)
maanantai 31. tammikuuta 2011
perjantai 28. tammikuuta 2011
Endorfiiniaddiktin tunnustuksia
Oon nyt viimeset viisi päivää noudattanut "hymyilen, kun hymyilyttää"-asennetta, mikä on aiheuttanut pääosin lisää hymyilyä tanssitreeneissa ja toisaalta spinnissä ja pumpissa. On välillä niin ahdistavaa, kun joutuu pidättämään jotain niinkin kivaa, kun hymyily ihan vaan siksi, että pelkää sitä, mitä muut ajattelee. On ollut pirun hyvä olo, kun on voinut unohtaa muiden ajattelut: jos niitä haittaa mun virnuilu, se ei ole mun ongelma. Asenne on hjuva.
Muttenkin on ollu aika asenne-viikko, koska kävin maanantain spinnin ja tiistain meditaation lisäksi keskiviikkona pumpissa ja venyttelyssä (siellä tulee niiiiiin raukee olo :O~~) ja tänään vielä meditoin issekseni puoli tuntia ja kävin intervallispinningissä. Voi olla, ettei loppuviikosta enää tule treenattuakaan (en tiä, onko tanssiakaan su, kun sali on varattu pojille) ellen sitten lähde luistelemaan. Ninettä hyvä vaan vetää vähän pohjia. Ainoo, että se tän päivänen spinninki alko oleen jo vähän liikaa. Varsinkin, kun se oli sillä liian nopeella ohjaajalla. Lämmittelybiiseissä pysyi tahdissa, mutta sitten putosi ihan heti. Varsinkin seisaallaan kamalan vauhdikkaasti veivaaminen jos lonkka on yhtään väsynyt, on aivan mahdotonta. Tai siis jos haluaa pitää tekniikan kasassa. Mikä on ihan hyvä. Polvet lonksuu siinä puuhassa ihan liian helposti... Mut joo. Toi tuplatempo ei oo kyllä mun juttu. Siellä tunnilla oli paljon lihaspoikia, jotka oli ihan fiiliksissä. No siinähän fiilistelevät, minä tyydyn muihin. Sitäpaitti ehkä aamuspinninki on sittenkin parempi, kun ilta. Ei oo vielä kuluttanut päivän energioita ja toisaalta sitten saa hyvän energian päälle sen sijaan, että vaan nuokkuu kaverin 18-vuotissynttäreillä.
Nyt on kropassa käytetty olo. Mutta ah, niin hyvä. Maanantaina oli niin onnellinen fiilis, että oli tosiaan ihan pakko ottaa lisää spinninkiä viikkoon. Jos kroppa kestäis, voisin liikkua ihan joka päivä, jos siitä tulisi aina yhtä hyvä olo, kun maanantaiaamun spinningistä ^-^ Jos kroppa kestäis ja ois rahaa, ilmottautuisin yliopistoliikunnan järkkäämälle ryhmäliikuntaohjaajakurssillekin :D 160€ ja sit vois vetää ryhmäliikuntaa. Niinkun vaik spinninkiä :DDD Sen ähkinän ja puhkinan alta ei tosin kuuluis mitään ohjeita. Joogaa vois tietty kokeilla, koska siinä ei vetäjän tarvi ite mennä mukana. Tietty siinäkin koulutus on aika hyvä olla. Samaten body pumppiin on ihan oma kurssinsa. Ja muihinkin. Mitään aerobikkia en ees osaa saati että haluaisin oppia. Voisin vetää jonkun eristisen jumpan: laittakaa omena pään päälle ja sit juostaan ihan helvetin kovaa ympäri salia. Se, joka pudottaa omenan eka on harmaanaama. Paras konsepti ikinä <3
Muttenkin on ollu aika asenne-viikko, koska kävin maanantain spinnin ja tiistain meditaation lisäksi keskiviikkona pumpissa ja venyttelyssä (siellä tulee niiiiiin raukee olo :O~~) ja tänään vielä meditoin issekseni puoli tuntia ja kävin intervallispinningissä. Voi olla, ettei loppuviikosta enää tule treenattuakaan (en tiä, onko tanssiakaan su, kun sali on varattu pojille) ellen sitten lähde luistelemaan. Ninettä hyvä vaan vetää vähän pohjia. Ainoo, että se tän päivänen spinninki alko oleen jo vähän liikaa. Varsinkin, kun se oli sillä liian nopeella ohjaajalla. Lämmittelybiiseissä pysyi tahdissa, mutta sitten putosi ihan heti. Varsinkin seisaallaan kamalan vauhdikkaasti veivaaminen jos lonkka on yhtään väsynyt, on aivan mahdotonta. Tai siis jos haluaa pitää tekniikan kasassa. Mikä on ihan hyvä. Polvet lonksuu siinä puuhassa ihan liian helposti... Mut joo. Toi tuplatempo ei oo kyllä mun juttu. Siellä tunnilla oli paljon lihaspoikia, jotka oli ihan fiiliksissä. No siinähän fiilistelevät, minä tyydyn muihin. Sitäpaitti ehkä aamuspinninki on sittenkin parempi, kun ilta. Ei oo vielä kuluttanut päivän energioita ja toisaalta sitten saa hyvän energian päälle sen sijaan, että vaan nuokkuu kaverin 18-vuotissynttäreillä.
Nyt on kropassa käytetty olo. Mutta ah, niin hyvä. Maanantaina oli niin onnellinen fiilis, että oli tosiaan ihan pakko ottaa lisää spinninkiä viikkoon. Jos kroppa kestäis, voisin liikkua ihan joka päivä, jos siitä tulisi aina yhtä hyvä olo, kun maanantaiaamun spinningistä ^-^ Jos kroppa kestäis ja ois rahaa, ilmottautuisin yliopistoliikunnan järkkäämälle ryhmäliikuntaohjaajakurssillekin :D 160€ ja sit vois vetää ryhmäliikuntaa. Niinkun vaik spinninkiä :DDD Sen ähkinän ja puhkinan alta ei tosin kuuluis mitään ohjeita. Joogaa vois tietty kokeilla, koska siinä ei vetäjän tarvi ite mennä mukana. Tietty siinäkin koulutus on aika hyvä olla. Samaten body pumppiin on ihan oma kurssinsa. Ja muihinkin. Mitään aerobikkia en ees osaa saati että haluaisin oppia. Voisin vetää jonkun eristisen jumpan: laittakaa omena pään päälle ja sit juostaan ihan helvetin kovaa ympäri salia. Se, joka pudottaa omenan eka on harmaanaama. Paras konsepti ikinä <3
tiistai 25. tammikuuta 2011
Mielen ja ruumiin ravintoa
Paino: 69.1kg
Vytärö: 70.5cm
Eilinen spinning oli taas ihan loistavaa endorfiinien pumppausta. Tuntu aika rankalta, kun sunnuntaisista tanssitreeneistä oli pakarat pipinä (yleensä siellä on peba rentona, mutta nyt tehtiin tiettyä liikettä, jossa vähän enemmän pyllyllä hilluillaan) enkä viime viikolla käyny spinussa lain (jee, uusi väännös sanalle, kiitos ohjaajan). Tuli pyöräilyn jälkeen sitten taas ohjaajan kanssa turistessa mun graduni ja diskordianismi puheeksi. En voinut vastustaa kiusausta - enkä sen puoleen halunnutkaan - joten annoin hälle Paavi-kortin :)
Tietämättömille mainittakoon, että Paavi-kortissahan lukee edessä, jotta "The Bearer of This Card is a Genuine and Authorized -> POPE <- So Please Treat Him/Her Right GOOD FORVER Genuine and authorized by The HOUSE of APOSTLES of ERIS. Every man, woman and child on this Earth is a genuine and authorized Pope. Reproduce and distribute these cards freely - P.O.E.E. Head Temple, San Francisco"
Toisella puolella tässä kyseisessä versiossa sitten kerrotaan, mihin korttia voi käyttää. Eli: "As a Pope, you are entitled to the following privileges:
1. To invoke infallibility at any time, even retroactively.
2. To completely rework the structure of the Erisian Church.
3. To baptize, bury and marry (with the permission of the deceased in the latter two cases.)
4. To excommunicate yourself and others, de-excommunicate yourself and otehrs., re-excommunicate yourself and others, de-re-excommunicate (no backsies) yourself and others.
5. To perform all rites and functions deemed to be improper to a Pope of Discordia."
Että sellattii. voipi sitten ohjaaja-rakas tutustua aiheeseen syvemmin, jos kiinnostaa tai olla tutustumatta jos ei kiinnosta 8)
Tänään en sitten kokeillut - vielä ainakaan - fyysistä urheilua sen enempi, mutta käytiin kaverin meditaatioryhmässä aikidoon minut houkutelleen ystäväisen kanssa. Aro-meditaatioryhmä oli kohteenamme (http://aroevents.org/index.php?option=com_aroevents&task=viewevent&id=1264). Herätys oli 5.45 ja lähtö 6.20. Perillä oltiin 6.40, eli 20minuuttia etuajassa innokkaina ensikertalaisina. Se oli oikein miellyttävän oloinen pieni meditaatiopiiri ja ohjaaja kertoili filosofisia juttuja siitä, mitä meditoinnissa ylipäätään pitäs tapahtua ja sitten istuttiin puolisen tuntia silmät puoliummessa ja annettiin esiin nousevien asioiden mennä. Kesken kaiken ohjaaja karjasi ja sai mut hypähtämään melkeen irti penkistä, mutta en sentään avannut silmiä. Sain myös vältettyä naururefleksin. Sen karjasun jälkeen lapsi rapussa rupes itkeen äitinsä perään ja meni hetki, että sain ajatuksen siitä että se ois pelästyny sitä karjasua menemään ohi.
En tiedä, onnistuuko aamuherätys vastasuudessa varsinkin, jos trendi herätä keskellä yötä ja saada huonosti unta sen jälkeen jatkuu. Mutta kyllä voisi taas ruveta istuksimaan vähän säännöllisemmin, jos sieltä omien tunteidensa merestä saisi jotain selville. Muutenkin hyvää tasapainoa kaikelle tälle liikuntaeuforialle. Vielä kun lisään venyttelyn ja Citydealista ostamani shiatsu-hieronnan pakettiin, niin johan luulisi niin fyysisen kuin henkisenkin puolen pääsevän tasapainoon. Sen kun näkisi :)
Kävin muuten Kluuvin McDonald'sissa aamiaisella. Bacon & EggMcMuffin on päivän sana ;) Oli aika muheva. Ei tarvi ehkä syödä koko loppu päivänä. Muutenkin jännä olo olla puoli yheltä Aleksandrian oppimiskeskuksessa ja ajatella, että on valvonut jo 7 tuntia. Koetan kohta varata sen shiatsun ja sit meen kotiin ottaan vähän lunkimmin. Se herätys oli aikamoinen. Näin unta, että kaverit halus esitellä uutta biisiään: "Essi, Essi, Essi, Essi, ootko kuullu meijän uutta biisiä Essi? -Joo, se on tosi hyvä! -Essi, Essi, kuuntele tätä:" Ja sit soi herätys. Kyse ei siis ole ihmisestä, joka normaalisti hokee mun nimeä noin paljon (jos jollain sellaisia ajatuksia nousi esiin ;)).
Vytärö: 70.5cm
Eilinen spinning oli taas ihan loistavaa endorfiinien pumppausta. Tuntu aika rankalta, kun sunnuntaisista tanssitreeneistä oli pakarat pipinä (yleensä siellä on peba rentona, mutta nyt tehtiin tiettyä liikettä, jossa vähän enemmän pyllyllä hilluillaan) enkä viime viikolla käyny spinussa lain (jee, uusi väännös sanalle, kiitos ohjaajan). Tuli pyöräilyn jälkeen sitten taas ohjaajan kanssa turistessa mun graduni ja diskordianismi puheeksi. En voinut vastustaa kiusausta - enkä sen puoleen halunnutkaan - joten annoin hälle Paavi-kortin :)
Toisella puolella tässä kyseisessä versiossa sitten kerrotaan, mihin korttia voi käyttää. Eli: "As a Pope, you are entitled to the following privileges:
1. To invoke infallibility at any time, even retroactively.
2. To completely rework the structure of the Erisian Church.
3. To baptize, bury and marry (with the permission of the deceased in the latter two cases.)
4. To excommunicate yourself and others, de-excommunicate yourself and otehrs., re-excommunicate yourself and others, de-re-excommunicate (no backsies) yourself and others.
5. To perform all rites and functions deemed to be improper to a Pope of Discordia."
Että sellattii. voipi sitten ohjaaja-rakas tutustua aiheeseen syvemmin, jos kiinnostaa tai olla tutustumatta jos ei kiinnosta 8)
Tänään en sitten kokeillut - vielä ainakaan - fyysistä urheilua sen enempi, mutta käytiin kaverin meditaatioryhmässä aikidoon minut houkutelleen ystäväisen kanssa. Aro-meditaatioryhmä oli kohteenamme (http://aroevents.org/index.php?option=com_aroevents&task=viewevent&id=1264). Herätys oli 5.45 ja lähtö 6.20. Perillä oltiin 6.40, eli 20minuuttia etuajassa innokkaina ensikertalaisina. Se oli oikein miellyttävän oloinen pieni meditaatiopiiri ja ohjaaja kertoili filosofisia juttuja siitä, mitä meditoinnissa ylipäätään pitäs tapahtua ja sitten istuttiin puolisen tuntia silmät puoliummessa ja annettiin esiin nousevien asioiden mennä. Kesken kaiken ohjaaja karjasi ja sai mut hypähtämään melkeen irti penkistä, mutta en sentään avannut silmiä. Sain myös vältettyä naururefleksin. Sen karjasun jälkeen lapsi rapussa rupes itkeen äitinsä perään ja meni hetki, että sain ajatuksen siitä että se ois pelästyny sitä karjasua menemään ohi.
En tiedä, onnistuuko aamuherätys vastasuudessa varsinkin, jos trendi herätä keskellä yötä ja saada huonosti unta sen jälkeen jatkuu. Mutta kyllä voisi taas ruveta istuksimaan vähän säännöllisemmin, jos sieltä omien tunteidensa merestä saisi jotain selville. Muutenkin hyvää tasapainoa kaikelle tälle liikuntaeuforialle. Vielä kun lisään venyttelyn ja Citydealista ostamani shiatsu-hieronnan pakettiin, niin johan luulisi niin fyysisen kuin henkisenkin puolen pääsevän tasapainoon. Sen kun näkisi :)
Kävin muuten Kluuvin McDonald'sissa aamiaisella. Bacon & EggMcMuffin on päivän sana ;) Oli aika muheva. Ei tarvi ehkä syödä koko loppu päivänä. Muutenkin jännä olo olla puoli yheltä Aleksandrian oppimiskeskuksessa ja ajatella, että on valvonut jo 7 tuntia. Koetan kohta varata sen shiatsun ja sit meen kotiin ottaan vähän lunkimmin. Se herätys oli aikamoinen. Näin unta, että kaverit halus esitellä uutta biisiään: "Essi, Essi, Essi, Essi, ootko kuullu meijän uutta biisiä Essi? -Joo, se on tosi hyvä! -Essi, Essi, kuuntele tätä:" Ja sit soi herätys. Kyse ei siis ole ihmisestä, joka normaalisti hokee mun nimeä noin paljon (jos jollain sellaisia ajatuksia nousi esiin ;)).
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
HeiaHeia ja liikuntapäiväkirjaamisen ilot
Kokeilen, miten treenilogin pitäminen www.heiaheia.com:issa jaksaa kiinnostaa. Kiloklubin liikuntapäiväkirja ja ruokapäiväkirja on edelleen käytössä (liikunta jatkuvasti, ruoka vähän vähemmän), mutta tässä on hauskat pallurat ja facebook-apps. Tosin alkaa Facebookkiin usko mennä, mutta silti.
Kohta tanssiin. Perjantain illanvietosta ansaittu krapula meni jo eilen, eikä yskäkään ole ihan hirmuinen. Ehkä uskallan huomenna spinninkiin \o/
Kohta tanssiin. Perjantain illanvietosta ansaittu krapula meni jo eilen, eikä yskäkään ole ihan hirmuinen. Ehkä uskallan huomenna spinninkiin \o/
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Aikido-kokeilun fiilistelyä
Paino: 69,4 kg
Vyötärö: 71 cm
Kävin maanantaina kokeilemassa aikidoa ekaa kertaa elämässäni. Ensimmäistä kertaa olin millään itsepuolustus- tai taistelulajitunnilla. Se oli aikamoista...Ukemit oli ihan hirveitä muutenkin kuperkeikkakammoiselle, mutta kyllä ne sit jotenkuten ja toisaalta oli kaveri tsemppaamassa ja hyvät ohjaajat. Muut osallistujat oli aika nuoria, ni ei ollu silleen ihan hirveitä paineita suorittaakaan ja otin vaan uuden kokemisen nautintona.
Kokeiltiin jotain helppoja kaatoja. Ne oli yllättävän mukavia, vaikka niissä oli kyllä välillä vähän pohtimissa, kun piti astua ja kääntää kättä ja kaatua oikein päin.. Oli kuitenkin kiva, kun yhdenkin kanssatreenaajan kanssa päästiin leikkiin "haa, mä hyökkään nyt ja hähää, mäpä käännäki sut lattialle, kuolit!" -leikkiä :D Varpaasta palo ukemeissa nahka, mustelmia tuli hartiaan, kyynärpäähän ja polveen. Jaloista kuului myös naksuntaa, mutta niin kuulu "vastustajan" olkapäästäkin , kun siitä painoin maahan (ups). Onneksi ei sattunu hirveesti ja jäi hyvä mieli.
Awase oli aikido-seura, jonka tunnilla kävin. En kyllä kykene sitoutumaan ma ja ke treeneihin, saati maksamaan siitä, mutta koska kaveri kutsu kokeilemaan ilmatteeksi, niin tuli kyllä sellanen olo, että ylitin omia ennakkoluulojani ja kokeilin uusia asioita. Sitä kun on niin helppo jumiutua samoihin uriin ihan vaan siksi, ettei joku asia muka kiinnosta, koska sitä ei ole koskaan kokeillut. Nyt olen kokeillut aikidoa ja voin sanoa, että ehkä sitä vois joskus käydä kokeilemassa uudestaankin, mutta en koe itseäni varsinaisesti aikidokaksi tai mitä ne ikinä onkaan. Tiedän nyt kuitenkin, miten vääntää käden solmuun aikido-tyyliin, jos joku ottaa mua ranteesta kiinni kätellessä. JA lähtee mukaan koko shouhun. Varsinkin, kun nykyvauhdilla se menee tyyliin "hmm..okei, eli oikee jalka eteen..joo laita säkin...ja sitten..astun tähän suuntaan, käännän tästä...öö..otan tosta kii..hmm.astun tähän ja sit kierähdän ja käännyn ja nyt sun pitäs kaatua silleen jalka polven taa, just noin, kiitos". Jepujee. Ens viikolla mennään saman kaverin kanssa kokeilemaan toisen kaverin meditaatioryhmää ja nämä molemmat on tulossa meijän tanssiryhmän treeneihin, eli pientä harrastusten jakoa on ilmassa ;)
Sinänsä loisteliaasti alkanut liikuntaviikko lässähti vähän, kun kurkku tuli kipeeksi, enkä mee tänään body pumppiin juurikin sen takia. Saatan ehkä mennä venyttelyyn, koska se ois sen lemppariohjaajan tunti sekin, mutta toisaalta ulos meneminen inhottaa tolla säällä ja varsinkin tällä kurkulla. Toivottavasti sunnuntaina pääsen tanssiin kuitenkin. Tai menen, vaikken tanssiskaan. Meillä kun on uusi tanssi opetteilla ja se on niin hiton nopee, että sitä pitää kyllä treenatakin, vaikka askeleet ei sinänsä ollutkaan mitään hurjan hankalia ainakaan mitä viime su opittiin...
Vyötärö: 71 cm
Kävin maanantaina kokeilemassa aikidoa ekaa kertaa elämässäni. Ensimmäistä kertaa olin millään itsepuolustus- tai taistelulajitunnilla. Se oli aikamoista...Ukemit oli ihan hirveitä muutenkin kuperkeikkakammoiselle, mutta kyllä ne sit jotenkuten ja toisaalta oli kaveri tsemppaamassa ja hyvät ohjaajat. Muut osallistujat oli aika nuoria, ni ei ollu silleen ihan hirveitä paineita suorittaakaan ja otin vaan uuden kokemisen nautintona.
Kokeiltiin jotain helppoja kaatoja. Ne oli yllättävän mukavia, vaikka niissä oli kyllä välillä vähän pohtimissa, kun piti astua ja kääntää kättä ja kaatua oikein päin.. Oli kuitenkin kiva, kun yhdenkin kanssatreenaajan kanssa päästiin leikkiin "haa, mä hyökkään nyt ja hähää, mäpä käännäki sut lattialle, kuolit!" -leikkiä :D Varpaasta palo ukemeissa nahka, mustelmia tuli hartiaan, kyynärpäähän ja polveen. Jaloista kuului myös naksuntaa, mutta niin kuulu "vastustajan" olkapäästäkin , kun siitä painoin maahan (ups). Onneksi ei sattunu hirveesti ja jäi hyvä mieli.
Awase oli aikido-seura, jonka tunnilla kävin. En kyllä kykene sitoutumaan ma ja ke treeneihin, saati maksamaan siitä, mutta koska kaveri kutsu kokeilemaan ilmatteeksi, niin tuli kyllä sellanen olo, että ylitin omia ennakkoluulojani ja kokeilin uusia asioita. Sitä kun on niin helppo jumiutua samoihin uriin ihan vaan siksi, ettei joku asia muka kiinnosta, koska sitä ei ole koskaan kokeillut. Nyt olen kokeillut aikidoa ja voin sanoa, että ehkä sitä vois joskus käydä kokeilemassa uudestaankin, mutta en koe itseäni varsinaisesti aikidokaksi tai mitä ne ikinä onkaan. Tiedän nyt kuitenkin, miten vääntää käden solmuun aikido-tyyliin, jos joku ottaa mua ranteesta kiinni kätellessä. JA lähtee mukaan koko shouhun. Varsinkin, kun nykyvauhdilla se menee tyyliin "hmm..okei, eli oikee jalka eteen..joo laita säkin...ja sitten..astun tähän suuntaan, käännän tästä...öö..otan tosta kii..hmm.astun tähän ja sit kierähdän ja käännyn ja nyt sun pitäs kaatua silleen jalka polven taa, just noin, kiitos". Jepujee. Ens viikolla mennään saman kaverin kanssa kokeilemaan toisen kaverin meditaatioryhmää ja nämä molemmat on tulossa meijän tanssiryhmän treeneihin, eli pientä harrastusten jakoa on ilmassa ;)
Sinänsä loisteliaasti alkanut liikuntaviikko lässähti vähän, kun kurkku tuli kipeeksi, enkä mee tänään body pumppiin juurikin sen takia. Saatan ehkä mennä venyttelyyn, koska se ois sen lemppariohjaajan tunti sekin, mutta toisaalta ulos meneminen inhottaa tolla säällä ja varsinkin tällä kurkulla. Toivottavasti sunnuntaina pääsen tanssiin kuitenkin. Tai menen, vaikken tanssiskaan. Meillä kun on uusi tanssi opetteilla ja se on niin hiton nopee, että sitä pitää kyllä treenatakin, vaikka askeleet ei sinänsä ollutkaan mitään hurjan hankalia ainakaan mitä viime su opittiin...
maanantai 10. tammikuuta 2011
Oodi spinningille
Vaikka sitä ajatusta vastaan haluaisi kuinka taistella, ei viikon starttaajissa ole maanantaiaamun spinningin voittanutta. Tai minä en ainakaan ole sellaista kokeillut. Vielä.
Pyöräilyn huipensi tällä kertaa se, että ohjaaja tuli neuvomaan minua nostamaan satulaani ylemmäs, koska tekniikkani on jo niin kehittynyt alkuajoista - ja kuulemma hän luottaa siihen, ettei meikäläisen polvet enää lukkiudu. Jee! Henkilökohtaista neuvontaa <3 Ihan parasta. Hehkutettiin sitten yhden toisen pyöräilijän kanssa pukkarissa sitä, miten tämä ohjaaja on kyllä paras laatuaan, vaikka muitakin on tullut testattua. Itseasiassa siellä oli yksi toinen ohjaaja vähän teollisuusvakoilemassa ja kyseisestä henkilöstä todettiinkin, että vähän turhan nopeita settejä se vetää. Vaikka onhan se toki niinkin, ettei se pahasta ole välillä vähän nopeamminkin pyöräillä. Mutta en ole tosiaan vaihtamassa vakkariohjaajaa - niin kauan kun vaan tunneille pääsee ;) Toisin kuin esim. ens maanantaina, jollon mulla on koulua :((( onneksi se on vain yksi kerta ja loppu kurssi suoritetaan itsenäisesti, joten ei tarvitse luopua maanantaiaamun piristysruiskeista ihan vielä...
Pyöräilyn huipensi tällä kertaa se, että ohjaaja tuli neuvomaan minua nostamaan satulaani ylemmäs, koska tekniikkani on jo niin kehittynyt alkuajoista - ja kuulemma hän luottaa siihen, ettei meikäläisen polvet enää lukkiudu. Jee! Henkilökohtaista neuvontaa <3 Ihan parasta. Hehkutettiin sitten yhden toisen pyöräilijän kanssa pukkarissa sitä, miten tämä ohjaaja on kyllä paras laatuaan, vaikka muitakin on tullut testattua. Itseasiassa siellä oli yksi toinen ohjaaja vähän teollisuusvakoilemassa ja kyseisestä henkilöstä todettiinkin, että vähän turhan nopeita settejä se vetää. Vaikka onhan se toki niinkin, ettei se pahasta ole välillä vähän nopeamminkin pyöräillä. Mutta en ole tosiaan vaihtamassa vakkariohjaajaa - niin kauan kun vaan tunneille pääsee ;) Toisin kuin esim. ens maanantaina, jollon mulla on koulua :((( onneksi se on vain yksi kerta ja loppu kurssi suoritetaan itsenäisesti, joten ei tarvitse luopua maanantaiaamun piristysruiskeista ihan vielä...
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
Geisha-dietti
Kananmuna-pekoni-aamiainen vihreän teen kera.
Geisha-konvehteja ja Florida-maustettu fileepihvi veden kanssa.
Ituja, herkkusieniä, olttermannia, meetvurstia ja maapähkinävoita vihreällä teellä.
Siinä tämän sunnuntain ruokavalio. Eikä muuten mennyt kaloreissa yli - hädintuskin edes hiilihydraatit ylittivät hyväkarpin 100 gramman rajan ;) Ei tää ehkä silti mikään suositeltava ruokavalio ole. No nyt on taas yhdet joulusuklaat vähemmän...
Kävin sentään tanssitreeneissä. Ens perjantaina on keikka. Kaikki tanssit meni aika päin haitaria. Rankka treeniviikko edessä siis. Myös spinninkiä, body pumppia ja esseen kirjoitusta on kalenterissa. Eli saa nähä, miten selviän.
Antti puolestaan testaa "makaa ja syö mäkkäriruokaa"-dieettiä. Näkyy toimivan, koska se on kohta yhtä kevyt kuin minä... :O
Geisha-konvehteja ja Florida-maustettu fileepihvi veden kanssa.
Ituja, herkkusieniä, olttermannia, meetvurstia ja maapähkinävoita vihreällä teellä.
Siinä tämän sunnuntain ruokavalio. Eikä muuten mennyt kaloreissa yli - hädintuskin edes hiilihydraatit ylittivät hyväkarpin 100 gramman rajan ;) Ei tää ehkä silti mikään suositeltava ruokavalio ole. No nyt on taas yhdet joulusuklaat vähemmän...
Kävin sentään tanssitreeneissä. Ens perjantaina on keikka. Kaikki tanssit meni aika päin haitaria. Rankka treeniviikko edessä siis. Myös spinninkiä, body pumppia ja esseen kirjoitusta on kalenterissa. Eli saa nähä, miten selviän.
Antti puolestaan testaa "makaa ja syö mäkkäriruokaa"-dieettiä. Näkyy toimivan, koska se on kohta yhtä kevyt kuin minä... :O
torstai 6. tammikuuta 2011
Luistimia ja hassuja hattuja
Kävin tänään luistelemassa. Otettiin kaverin hassut hatut mukaan ja mentiin Brahen kentälle riehumaan. Se oli ihan hauskaa itseasiassa. Puolitoista tuntia vierähti, joskin hatuista (sammakko, kalkkuna ja irlantilaismenninkäisen jättihattu) jouduttiin luopumaan, koska tuuli ja koska se irkkuhatti peitti näkyvyyden välillä vähän turhankin tehokkaasti. Oli kivaa ja ihmiset kehu hienoja hattuja hymyssä suin. Puhuttiin, että joku pitäisi palkata kulkemaan kaupungilla aina pienin väliajoin hassu hattu päässä ihan vaan siksi, että ihmiset tulisivat paremmalle tuulelle. Luistinradan lipunmyyjäkin kehu, että oikein on verrattoman hupaisa hattu minulla :)
Eilinen pumppi tuntui vielä paikoissa ja luistelun jälkeen oli lihakset entistä tunteikkaammat. Mentiin kiinalaiseen varmistamaan, ettei ainakaan mitään kalorivajetta pääsisi käymään. Sitten kävelin kotiin ja olin valmis työntekoon (nyt oon oikeesti jopa tehnytkin jotain: vain tunnin tai parin hengailun jälkeen ;)) loppiaisen kunniaksi (kristittyjen juhla se kuitenkin on). Tuli ihanan terve olo, vaikka eilen illalla innostuin vielä vähän maistelemaan eri absinttilaatuja, mikä ei ehkä ollut kaikista tervein tapa viettää iltaa. Mutta oli ihan hauskaa 8)
Tiesittekö muuten, että Brahen kentän jään alla on hai, joka syö niitä, jotka kaatuu tai pysähtyy liian pitkäksi aikaa? Joo. Lapset on syöttejä, jotta aikuiset vois luistella vähän turvallisemmin mielin...
Varokaa Tappajahaita!
Eilinen pumppi tuntui vielä paikoissa ja luistelun jälkeen oli lihakset entistä tunteikkaammat. Mentiin kiinalaiseen varmistamaan, ettei ainakaan mitään kalorivajetta pääsisi käymään. Sitten kävelin kotiin ja olin valmis työntekoon (nyt oon oikeesti jopa tehnytkin jotain: vain tunnin tai parin hengailun jälkeen ;)) loppiaisen kunniaksi (kristittyjen juhla se kuitenkin on). Tuli ihanan terve olo, vaikka eilen illalla innostuin vielä vähän maistelemaan eri absinttilaatuja, mikä ei ehkä ollut kaikista tervein tapa viettää iltaa. Mutta oli ihan hauskaa 8)
Tiesittekö muuten, että Brahen kentän jään alla on hai, joka syö niitä, jotka kaatuu tai pysähtyy liian pitkäksi aikaa? Joo. Lapset on syöttejä, jotta aikuiset vois luistella vähän turvallisemmin mielin...
Varokaa Tappajahaita!
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
Eurofia-pumppi
Vuoden ensimmäinen body pump ^-^
Ja tietysti vakkariohjaajalla ;)
Siellä tuli hyvä olo. Ihan hirmuisen hyvä olo. En voinut olla hymyilemättä tyyliin seuraavaan kahteen tuntiin :O Tää on juuri se juttu, minkä takia pumppiin - ja vakkariohjaajaan - jää koukkuun. Nyt oli ollu pumpista vähän aikaa taukoa, niin varmaan pääsi endorfiinitkin nopeemmin liikkeelle. Sekin tietysti auttoi, etten ollu moneen päivään melkeen edes käynyt pihalla, saati että olisin harrastanut liikuntaa (no vähän kokeilin kämppiksen Kinectiä, tuli siinä hiki kyllä).
Hyvää mieltä toi myös se, että se ohjaaja vähän sekoili liikkeissä ja naureskeli sitten, että "jee, nyt tehään vähän ylimääräsiä hartialiikkeitä" ja on ehdottoman paras aika naurattaa ihmisiä just suunilleen siinä hartialiikkeiden aikana, koska just sillon tarvitsee vähän hymylihasjumppaa, jotta onnea alkaa virrata :D Pahoittelen, jos "jee, nyt tehään vähän ylimääräsiä hartialiikkeitä" ei ole se paras juttu, jonka olette ikinä kuulleet, mutta sillon se nauratti ;)
En päivitä painoa tai vyötäröä vielä (no okei, 70,5kg ja 71,5cm), mutta kattoo, miten käy huomenna, kun lihasmassa on taas herätelty ja kävin vielä kirjastossakin noin tunnin kävelyllä \o/ Luvassa ankaraa lukemista ja perseenpuudutusta koneella: kevään kursseihin kuuluu Kirjallisuus 1800-luvulta nykyaikaan, 20 sivun essee on kesken, 10 sivun työpaperi pitäisi palauttaa graduseminaariin 17.pv (johon toivottavasti voin käyttää jotain tosta 20 sivun esseestä, mutta pitäs saada se valmiiksi *äkkiä* että tiedän, miten paljon O.o) JA Islanti-kirjan historia-kappale pitää tehdä tyyliin kokonaan uusiksi. Siihen on aikaa tämä viikko. Ei se veis kauan aikaa. Mutta Icanhascheezburger ja Facebook vie. Nyt ihan riemastuin, kun keksin, että munhan piti päivittää tätäkin. Ja aloin kirjottaa viikon novellia viikkonovelli.blogspot.com -blogiin. Jepa jee. Perslihakset persiillään ja ryhti rytyssä, niin se uusi vuosi alkaa <3
Ja tietysti vakkariohjaajalla ;)
Siellä tuli hyvä olo. Ihan hirmuisen hyvä olo. En voinut olla hymyilemättä tyyliin seuraavaan kahteen tuntiin :O Tää on juuri se juttu, minkä takia pumppiin - ja vakkariohjaajaan - jää koukkuun. Nyt oli ollu pumpista vähän aikaa taukoa, niin varmaan pääsi endorfiinitkin nopeemmin liikkeelle. Sekin tietysti auttoi, etten ollu moneen päivään melkeen edes käynyt pihalla, saati että olisin harrastanut liikuntaa (no vähän kokeilin kämppiksen Kinectiä, tuli siinä hiki kyllä).
Hyvää mieltä toi myös se, että se ohjaaja vähän sekoili liikkeissä ja naureskeli sitten, että "jee, nyt tehään vähän ylimääräsiä hartialiikkeitä" ja on ehdottoman paras aika naurattaa ihmisiä just suunilleen siinä hartialiikkeiden aikana, koska just sillon tarvitsee vähän hymylihasjumppaa, jotta onnea alkaa virrata :D Pahoittelen, jos "jee, nyt tehään vähän ylimääräsiä hartialiikkeitä" ei ole se paras juttu, jonka olette ikinä kuulleet, mutta sillon se nauratti ;)
En päivitä painoa tai vyötäröä vielä (no okei, 70,5kg ja 71,5cm), mutta kattoo, miten käy huomenna, kun lihasmassa on taas herätelty ja kävin vielä kirjastossakin noin tunnin kävelyllä \o/ Luvassa ankaraa lukemista ja perseenpuudutusta koneella: kevään kursseihin kuuluu Kirjallisuus 1800-luvulta nykyaikaan, 20 sivun essee on kesken, 10 sivun työpaperi pitäisi palauttaa graduseminaariin 17.pv (johon toivottavasti voin käyttää jotain tosta 20 sivun esseestä, mutta pitäs saada se valmiiksi *äkkiä* että tiedän, miten paljon O.o) JA Islanti-kirjan historia-kappale pitää tehdä tyyliin kokonaan uusiksi. Siihen on aikaa tämä viikko. Ei se veis kauan aikaa. Mutta Icanhascheezburger ja Facebook vie. Nyt ihan riemastuin, kun keksin, että munhan piti päivittää tätäkin. Ja aloin kirjottaa viikon novellia viikkonovelli.blogspot.com -blogiin. Jepa jee. Perslihakset persiillään ja ryhti rytyssä, niin se uusi vuosi alkaa <3
tiistai 4. tammikuuta 2011
Ruokavalion ja makeutusaineiden suhteista
Nykyään kun laihduttaa ja muuttelee ruokavaliotaan, on tietoa tarjolla vaikka muille jakaa, mutta sen ristiriitasuus pistää aina vähän rasittamaan. Ei koskaan oikeen tiedä, kehen voi luottaa. Viimesimpänä esimerkkinä syksyn "rasva onkin jees"-pläjäys, kun vähähiilarinen ruokavalio pomppasi pinnalle.
Sitten on nämä makeutusaineet. Tänään törmäsin tällatteeseen: http://www.aitoterveys.fi/Aspartaami.php
Aspartaamia mollataan niin lyttyyn, kun olla ja voi ja aspartaamia kehuvat vain tahot, joita rahoittaa tahot, jotka myy aspartaamia. Go America ja silleen. Mun makuuni vähän turhankin suuruudenhullua kauhukuvausta, mutta varmaan siinä on jotain perää. Muutamat tutut ainakin kommentoineet heti, että saavat oireita aspartaamista ja jotkut päässeet toisista oireista eroon, kun lopettaneet light-limujen vetämisen. Sitten lisäksi, kun ite on diabeteksen riskiryhmässä, niin asiat, jotka liittyvät ko. tautiin herättää aina mielenkiinnon, vaikka niissäkin on aina vähän ristiriitaa (tyyliin kahvin juonti lisää riskiä vs. kahvi maltillisissa määrin nautittuna vähentää riskiä).
Rupesin tietysti miettimään, miten paljon ite saan aspartaamia ja lukuunottamatta viimeaikoina noussutta innostusta makeutusaineisiin leipomisessa, en mitenkään hurjasti tule nauttineeksi ko. myrkkyä. Satuin nyt joululomalla ostamaan Hermesetasta, koska se on halvinta, mutta toisaalta vaihto esim täysruokosokeriin TAI Stevian ostaminen jostain netin kautta vois olla varteenotettavia. Steviaan päin olisin kyllä enemmän kallellani, mutta laiskuuttani todennäkösesti tyydyn odottamaan, että sitä saadaan Eurooppaankin kauppoihin. Lähinnä tosiaan leipomuksissa tällaset asiat tulee ylipäätään esiin ja kun kaveri innostu makeutusjauheista, ni kokeilin sitten itsekin. Ei se ihan sama ole ollut kyllä kun sokeri... Vähähiilarinen dieetti tämän kaiken saa aikaan.
Noniin. Nyt on siis joulu ja uusivuosi lihottu. Siinä välissä onneksi pääsin vähän vähentämään, etten sentään kohonnut samoihin lukemiin, kun reissussa, mutta taas pitää normalisoida itteään jonkin aikaa ennen kun voidaan puhua edistymisestä. Joulusuklaita on vielä jäljellä, mutta ehkä mun ei oo pakko syödä niitä ihan vaan eroon päästäkseni. Ehkä ne säilyy jonkun aikaa ja jos vaikka kirjotus- ja lukupiireissä tarjoilis muille, ni ei tarvis yksinään mässytellä. Se on paha tapa, kun katsoo ostamaansa/saamaansa karkki/herkkupakettia ja ajattelee, että jos nyt syön kaiken, niin huomenna ei sitten enää tarvitse. Ihmiset: älkää antako mulle karkkia - ainakaan enempää kun kourallista. Varsinkin karkkikarkki on todella paha kompastuskivi. Ei suklaa niinkään, se ei oo niin hyvää. Mut karkkikarkki. Viimesimpänä muistona Antin TVpussi, jonka vedin viikonloppuna.
Sitten on nämä makeutusaineet. Tänään törmäsin tällatteeseen: http://www.aitoterveys.fi/Aspartaami.php
Aspartaamia mollataan niin lyttyyn, kun olla ja voi ja aspartaamia kehuvat vain tahot, joita rahoittaa tahot, jotka myy aspartaamia. Go America ja silleen. Mun makuuni vähän turhankin suuruudenhullua kauhukuvausta, mutta varmaan siinä on jotain perää. Muutamat tutut ainakin kommentoineet heti, että saavat oireita aspartaamista ja jotkut päässeet toisista oireista eroon, kun lopettaneet light-limujen vetämisen. Sitten lisäksi, kun ite on diabeteksen riskiryhmässä, niin asiat, jotka liittyvät ko. tautiin herättää aina mielenkiinnon, vaikka niissäkin on aina vähän ristiriitaa (tyyliin kahvin juonti lisää riskiä vs. kahvi maltillisissa määrin nautittuna vähentää riskiä).
Rupesin tietysti miettimään, miten paljon ite saan aspartaamia ja lukuunottamatta viimeaikoina noussutta innostusta makeutusaineisiin leipomisessa, en mitenkään hurjasti tule nauttineeksi ko. myrkkyä. Satuin nyt joululomalla ostamaan Hermesetasta, koska se on halvinta, mutta toisaalta vaihto esim täysruokosokeriin TAI Stevian ostaminen jostain netin kautta vois olla varteenotettavia. Steviaan päin olisin kyllä enemmän kallellani, mutta laiskuuttani todennäkösesti tyydyn odottamaan, että sitä saadaan Eurooppaankin kauppoihin. Lähinnä tosiaan leipomuksissa tällaset asiat tulee ylipäätään esiin ja kun kaveri innostu makeutusjauheista, ni kokeilin sitten itsekin. Ei se ihan sama ole ollut kyllä kun sokeri... Vähähiilarinen dieetti tämän kaiken saa aikaan.
Noniin. Nyt on siis joulu ja uusivuosi lihottu. Siinä välissä onneksi pääsin vähän vähentämään, etten sentään kohonnut samoihin lukemiin, kun reissussa, mutta taas pitää normalisoida itteään jonkin aikaa ennen kun voidaan puhua edistymisestä. Joulusuklaita on vielä jäljellä, mutta ehkä mun ei oo pakko syödä niitä ihan vaan eroon päästäkseni. Ehkä ne säilyy jonkun aikaa ja jos vaikka kirjotus- ja lukupiireissä tarjoilis muille, ni ei tarvis yksinään mässytellä. Se on paha tapa, kun katsoo ostamaansa/saamaansa karkki/herkkupakettia ja ajattelee, että jos nyt syön kaiken, niin huomenna ei sitten enää tarvitse. Ihmiset: älkää antako mulle karkkia - ainakaan enempää kun kourallista. Varsinkin karkkikarkki on todella paha kompastuskivi. Ei suklaa niinkään, se ei oo niin hyvää. Mut karkkikarkki. Viimesimpänä muistona Antin TVpussi, jonka vedin viikonloppuna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)