keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Vatsalihaksia ja ylläribody

Paino 70,4kg
Vyötärö 70,5cm


Nyt kaksi viikkoa Fitin vatsatreeniä tehtyäni on vyötärö saman mittainen kuin alkaessakin. Vatsan 2-pack tosin on ehkä vähän ruvennut taas erottumaan ja ainakin se sarja on ollut joka kerran ihan hiukkapikkasen helpompi tehdä. Vaikka edelleen tulee hiki.

Siinä siis pitää tehdä sellasia jalkojen liu'utuksia punnerrusasennosta pylly pystyyn (eli semisti alaspäin katsova koira-asana) x10. Sitten nostetaan selältään maaten jalat ja lantio ylös ja lasketaan jalat suorina alas niin pitkälle kun pääsee alaselän notkistumatta x10. Tehdään vinoja vatsalihaksia niin, että jalat 90-asteen kulmassa selällä maaten työnnetään vuoron perään kohti vastakkaista kättä, jolla työnnetään jalkaa vastaan niin, ettei paljoa liikuta mihinkään, mutta työnnetään senkin edestä. Siinä työnnössä pysytään 5s. ja toistot on taas x10 per puoli. Lopuksi maataan vatsallaan ja kierretään palloa tai painoa (tai mun tapauksessa tyynyä, pehmolelua tai täytettyä 1.5 litran vesi pulloa) naaman eestä selän taaja ympäri eka toiseen ja sit toiseen suuntaan x10 kertaa suuntaansa.

Se on vähän, mutta yllättävän rankka treeni. Lisäksi pitäis sitten syödä terveellisesti ja liikkua monipuolisesti. Oon syönyt semisti karpimmin viimeaikoina (lukuunottamatta viime lauantain sukujuhlia, jollon vetelin ihan kaikkea sen 60€:n illallismaksun edestä), vaikka välillä on sortunut herkkuihin, muttei liikaa kuitenkaan. Liikuntaa en harrastanut viime viikolla yhtään, koska nuha ja sunnuntaina sitten superuupumus. Eli ei ihmekään, jos ei mikään ole kavennut, mutta ehkä tätä vatsatreeniä jatkaen vielä pari viikkoa vähän paremmin ympäristövaikuttein saattas jo saada jotain mittanauhassakin näkyvää tulosta aikaan.

Tänään jouduin yllättäen Bodyyn. Olin menossa peruskeskiviikon pumppiin (tosin Petra on lomalla, joten sijaiseen olin jokatapauksessa valmistautunut), mutta yllättäen saliin päästyäni selvisi, että kyseessä onkin tällä kertaa body-tunti. Eli sitä aerobista hölppäystä alkuun ja sit vähän lihaskuntoa. Oli siinä ihan hyvät vatsajumpat, mutta se aerobinen osuus on edelleen niin typerää pomppimista, etten ihan sulata sitä. Jos pitää hosua tolleen, ni tehtäs se sitten ees niin, että näyttää hyvältä esim. tanssittas tmv. Tai siis tanssiahan mä jo teen muutenkin, ni haluisin sitä lihaskuntoa enkä mitään pelkästään sykkeennostattaminen mielessä tehtyä heilumista. Se on niin turhaa viuhdontaa. Ihan oikeesti. Hypitään ja nostellaan jalkoja ja huidotaan käsillä. Se on tehty ihan vaan siksi, että lähtis syke nousuun. Kakkaa sanon minä. En käsitä, mikä magia siinä pitäs olla, että rupeis pomppimaan samaan tahtiin kun ne jotkut muutkin, että ponnari heiluis eestaas..... *mutinaamutinaa*

No mutta joo. Sain kuitenkin jumppailtua ja voi olla, että en ois ihan pumppiakaan jaksanut tänään kellä tahansa. Jaloista on ollut voimat poissa, kun oon vaan istunut ja nanottanut tai puhellut ihmisille puhelimessa joka päivä. On ihan hirveetä olla istumatyössä ja istua kotona koneella ja varsinkaan, jos en saa kotona mitään aikaan vaan surffaan vaan netissä koko päivän ja sitten pitää töistä tullessa vielä istua koneelle ja kirjottaa...Se hyvä puoli on aiemmissa työpaikoissa ollunna, että siellä on sentään saanut seistä tai juosta tai muuten liikkua. Ei oo tarvinnu istua näyttöpäätteen edessä ja koettaa taivutella mummeleita haastateltavaksi, kun ne on sitä mieltä, että ne on niin vanhoja, ettei niiden mielipiteellä ole mitään väliä. Onneksi sentään on muuten niin joustava aikataulu, että voi välissä käydä vaikka sitten bodyn aerobikkiä pomppimassa, jos ei muutakaan ole. Viime viikolla meinas mennä hermo, kun ei ollut mitään kunnon tapaa purkaa energiaa, jota kuitenkin kertyy, vaikkei hirmuja söis tai jos ois kipeenä... Iltavuoron huono puoli on se, että kotiin tulee ysin jälkeen aina nälkäsenä ja sitten syö jotain pientä ja se pieni saattaa joskus olla vähän isompaa....

maanantai 7. marraskuuta 2011

Mennäkö vai eikö mennä, kas siinä pulma...

On taas se aika vuodesta, kun nuhayskäinen miettii, onko liian nuhayskäinen menemään spinningiin. Valitettavasti taidan tulla siihen tulokseen, että on :(
Ärsyttävää sinänsä, koska oon vaan normaalisti aamuväsy, mikä sitten pistää epäilyttämään, että haluan vaan lintsata. Mutta koska kurkku on kipee ja nenä semisti tukossa ja on ollut kipeeksi tuleva olo tässä jo muutaman päivän, ni ehkä mun vaan pitää uskoa. Toisaalta liikkuminen vois myös estää nuhan tuloa, kun sen menis hikoilemaan pois, mutta en ehkä sais henkeä siellä, kun nenä ois tukossa....ää. Paska.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Studiopaussi

Pääsin studioon vähän leikkimään hollywood-staraa ja tuntemaan oloni valokuvaukselliseksi :) Tää oli siis valokuvauskurssi, jolle yksi tutun tuttu pyysi malliksi. Aiheena oli Hollywood Glamour -valaistusmeininki. Ihan mielenkiintosia valoleikkijuttuputtuja...


Näin myös Nyancatin!


Mitä läskeilyyn tulee, otin Fitin haasteen vastaan: siellä oli tiukka core -treeni, jota piti kolme kertaa viikossa tehdä 2-4 viikon ajan. Toimittajalta lähti kahessa viikossa 2cm vyötäröltä. Katotaan, miten mun käy.

torstai 20. lokakuuta 2011

Läskit ja laiskat, nyt maikkarilla

Paino: 70,9kg


Läski Essi ilmoittautuu ^-^ Olen pikkuhiljaa koettanut päästä karkkiruokavaliostani ja tällä viikolla oon onnistunut jopa joka toinen päivä syömään edes suht karpisti. Maanantaina ja keskiviikkona. Sain myös viime viikolla ryhdyttyä jälleen pumppiin parin kuukauden tauon jälkeen (ei mennyt ihan syyssuunnitelmat, niinkun piti ;)) ja eilen toisen kerran. Viime viikolla en kyennyt liikkumaan sen jälkeen, koska reidet paukahteli. Tänään kykenin liikkumaan, mutta polvi äksyili, niin en viittinyt mennä tanssiin sitä loukuttamaan.

On ollut ihan hirvittävä väsymys päällä tässä jo jonnin aikaa. Kahvi auttaa ajoittain, mutta luulenpa, että liikunnan lisääminen ja erinäisten hommien vähentäminen tekisi myös terää. 2-3h/vko oon nyt jumppaillut, mutta ne on olleet spinniä ja tanssia lähinnä. Ja nyt sitten pumppia. Ja töissä olen istunut 4-5h paikallani koneella ja höpötellyt ihmisille puhelimessa. Olen siis melkosen hyvässä jumissa ja luulenpa, että paras apu olisi jooga. Mutta en saa ryhdyttyä siihen. Siinä on ehkä vähän liikaa jotain hörhöyspainolastia, koska ne ohjaajat on aina vähän hassuja. Aina. Ja toisaalta en tykkäis mistään fitness-joogastakaan, koska se on joogaa ja sen kaa pitää olla vähän hörhö... :D

Antti osti TVshopista Total Flexin.




Hihi. "Total Flexiä 18minuuttia päivässä" lol. Siinä menee 18 minuuttia jo niiden eri asentojen ja painosysteemien kanssa väkertelyyn 8) "Jos kaipaat äärimmäisiä tuloksia" :DDDD Toisinsanoen jos et jaksa lähteä kuntosalille. Ihan ok vehje se on, mutta henk.koht tykkään enempi oikeista kuntosaleista ja ryhmäliikunnoista. Antti ei jaksanu koskaan salille, ni oli sen hankinta ihan perusteltua. Kai. Se oli jo treeniä sille roudata se 30 kilonen paketti postista bussiin ja bussista kotiin. Samalla kannettiin myös meille uusi XBox (9kg). Toisinsanoen Total Flexillä kun vetää eka treenin, voi sitten neutralisoida sen pelaamalla XBoxia :P Ehkä mäkin voin joskus lainata sitä, kun en jaksa salille, mutta hotsittais jumpata. Mut ei nyt. Nyt piti kirjoittaa kysely- ja haastattelumetodeista...

maanantai 12. syyskuuta 2011

Pakanaverkon syysleiri

Paino: 68,9kg


Vastoin kaikkea järkeä mä laihduin Pakanaverkon syysleirillä. Saattaapi tietty johtua siitä, että söin melko karpisti. Lukuunottamatta Toffifeeta ja Herrasväen karkkisekotusta (800g, jonka jaoin pikkuveljen ja muutaman muun papanan kanssa)....Ja kultaisia omenoita. Omnomomenoita.

Oli melkoisen jänskä leiri. Rupesin puheenjohtajaehdokkaaksi, vaikka olin lähinnä leikitellyt ajatuksella ja menin sitten voittamaan sen tittelin. Nakit paukkuu ja pakit naukkuu. Mut nyt ei pakiteta, opettelen yhdistysjärjestyksen, niin saadaan homma pelittämään Essi-style ;)

Leiriä kuvaa aika hyvin tämä Nisse-polkasta inspiraation saanut luikahdus:

Oli villiä melskettä, helinää, helskettä pienten pakanain ( ja vähän isompain ). 
Oli korvia, tassuja, pulleita massuja, tissejä vilisten.
Ja revontulet tuikkivat taivaalla kilpaa noin yössä loistaen,
kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntas, arvannet kai sen.
Kas, syysleiri syysleiri syysleiri syysleiri syysleiri oli taas
ja Pakiksen pikkuväki juhlii, kun oli riemu Euras.
Ja valmiina uunissa diskojen paistama chilikermacashewkana on,
ja kaikki saapuu piiloistansa leirin viettohon.
Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät, pippeli jupsis.
Olutta täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa youtube.
Hupsis tupsis pippeli poppeli, suomenuskoset toisille koruja taiteili.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja makkaraa syömään kun leiri on!


Essit ja Viltsu ja pikkuinen Eelis on leirille saapuneet,
ja Tuunaisen kiltit ja pikkuisen tuhmat on leikkiin ryhtyneet.
Tuo kuutamon lyhty se paikalle kutsuu polkua valaisten;
on Sähelikin noussut maistamaan nyt kanaa diskojen.
Nyt saunasta saapuvat Jallu ja Wihtis koivun lehti suus,
on leirillä osanottajia vähintään kaksikymmentäkuus.
Tulen loimussa notskin ne itseään kehuu ja vitsiä vääntelee,
ja leirineitsyyt tyytyväisenä palautetta sarven nostossa ääntelee.
Hupsis tupsis, Soulis ja Luutis, nyt porukassa nousevat tissit ja tassut.
Hulmis ja Tuna ja Jagge sekä Olli, jostain ilmestyy maskottitrolli.
Hupsis tupsis pippeli poppeli, suomenuskoset toisille koruja taiteili.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja makkaraa syömään kun leiri on!




sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Unisportin aamulenkki ja tanssitreenien ärräpäät

UniSportilla on Meilahdessa ainakin keskiviikkoaamuisin klo 8-9.00 aamulenkki! :O
En oo ollenkaan juoksijatyyppiä, mutta spinnailun jälkeen spurttailut on tuntuneet sen verta paljon miellyttävämmiltä ja aamulenkkin jonkun unisport-systeemin (äh, yliopistoliikunta, ehkä mä vaan pitäydyn vanhassa sittenkin...) - siis yliopistoliikuntasysteemin kanssa kuulostaa ainakin just nyt tosi jännältä. Pitänee pistää harkintaan, jos vaikka ensin vähän juoksumatolla kokeilisin/lenkkeilisin yssinäni. Ei vaan oo mitään lenkkeilykenkiä - minkätakia voiskin olla hyvä kokeilla, pelittäskö omat lenkkarit siinä hommassa. Mut yo-liikunta kirittäjänä. Yes please...

Syy siihen, että tämä innostaa niin saattaa myös olla siinä, että tulin juuri Pakanaverkon syysleiriltä ja olen aika väsynyt. Plus hyvin syönyt ja voipunut. Ehkä huominen spinninki tyydyttää mun liikuntahimoni. Ja torstaina sitten tanssitreenit.

Nyt oli viime torstaina ekat avoimet tekniikkatreenit. Olin kuullut huhuja, että sinne tulisi muitakin, kun Tauruan tyttöjä ja tulihan sinne. Yksi entinen taurualainen ja yksi tuttu toisista tanssikouluista xD Oli kyllä hikisimmät treenit taas vähään aikaan, mutta kellonaika 19-20 taitaa olla mun vahvin liikunta-aika, koska kykenin mielestäni melko hyvin saavuttamaan tarvittavan perkelee lantion ja jalkojen liikkeissä, jotta voisin sanoa todella tehneeni jotain. Peppu oli niin pipi seuraavana päivänä - tai no ei pipi eikä varsinaisesti peppu vaan lonkan sivut ja sen verta käytetyt, että koko päivän väsytti ihan suunnattomasti. Vähän niinkun nyt. Ehkä menen nukkumaan, jotta jaksan pyöräillä.

Oli ihana leiri. Papanat on parhaita <3

perjantai 2. syyskuuta 2011

I think I'm in love :D


Kaveri vinkkasi mulle steampunk-bändistä, Abney Park. Näytti My Life'n videon ja parin kattomiskerran jälkeen olin koukussa. Nathaniel Johnstone, I can't get my eyes off you :O En ees muistanu, millasta on olla näin lääpällään johonkin julkkikseen *blush*




Että näitä mä sitten oon kuunnellut tässä pari viimestä päivää. Ja tuijotellut Nathanielia. Mmmm. Halusin sen laittaa tännekin, ettei vaan pääse unohtuun ;)

Pilates vs. Fitball

Paino: 69,3kg


Kävin pilateksessa tänään ja täytyy myöntää, etten saanu sitä tuntumaan missään. Se oli tooooodella alkeispilatesta taas, ni siinä saattaa myös olla syy, mutta toisaalta voi olla, että viime viikolla pilates "helpottui", kun fitballin jäljiltä oli syvät kaikkilihakset ihan kipeet, ni tiesi käyttävänsä niitä. Nyt oli vähän hapuilua, mutta saa nähä, miltä huomenna tuntuu. Vannoisin silti enempi fitballin nimeen mitä syvien lihasten treenaamiseen tulee...


keskiviikko 31. elokuuta 2011

Huumaa syksyn aikatauluista

Viime viikon siis kehitin syviä lihaksia, kun maanantain Fitballin jälkeen kävin torstaina Pilateksessa ja sunnuntaina Hot joogassa. Pilates ja Hot jooga oli Lady Linen Vallilan salilla ja siellä oli infrapunasaunat ja Herbinan tuotteet ja kaikki. Aika luksusta kyllä. Sain sinne parin kerran tutustumislippuset, ni kävin testaileen. Miksei. Voishan sitä harkita sitten, jos vaikka joskus joutuu luopumaan Yliopistoliikunnasta - tai UniSportista, niin kun se huomisesta lähtien tulee olemaan *huokaus*. Mutta niin kauan kun Petran tunneille pääsee UniSportilla, niin... ;)

Jos viime viikolla tehtiin tiukkoja keskivartalon hallintaan liittyviä hommia, niin tämä viikko on tähän mennessä ollut lihasvoiman kasvatukselle omistautunut. Eilen aamulla kävin salilla ja tänään illalla pumpissa. Pumpissa on mix-tunnit meneillään ja tämä sekoitus oli kyllä ihan loistava, siinä oli mm. mun lempparilämmittely, -kyykky, -rinnat (TISSIT!) ja -hartiat. Vatsatkin oli ihan jees, mutta mulla on mielessä sarja, josta tykkään enemmän. Ravers in the UK hartiabiisinä on kyllä aika loistava. Siinä vaan tulee niin hyvä fiilis, kun ne laulaa sitä "uptown, downtown, all around the world we're gonna..." AHh. Ehkä mä linkkaan sen tähänkin, ni ei tarvi vaan tämän perusteella koettaa kuvitella ;)




(Sitäpaitsi tosta naislaulajasta tulee vähän Petra mieleen ;) no oikeesti tosi monesta kolmekymppisestä tulee Petra mieleen. Ylellä oli joku toimittajakin, joka Fitin mukaan lenkkeilee Baba Lybekin kanssa, josta tulee vähän Petra mieleen. Ah, Marja Hintikka. Kolmekymppiset naiset ehkä vaan muistuttaa toisiaan. Tai on havaittavissa tietty ryhmä samanoloisia kolmekymppisiä naisia... Sitä toivoo, että minäkin sitten aikanaan :])


Eeenivei. Iltapumppi 1920-2020 oli loistavan sekotuksen lisäksi muutenkin aika miellyttävä, sillä vaikka vedin itteni todella piippuun (ja siis pumppiin ;)), oli hirveen vahva olo loppuun asti. Lukemani mukaan ihminen onkin illalla yleensä vahvimmillaan ja aamulla heikoimmillaan. Sitä voi sitten koettaa tasapainottaa käymällä aamulla jumpassa, mutta mä oon ainakin tosi huono edes kuvittelemaan itteäni mihkään joogaa tai pilatesta kummempaan tyyliin aamukasilta. Jotkut käy sillon ihan innoissaan pumpissa, mutta mulla on sellanen olo, että selkä ei kestäis sitä. Oon myös lukenut, ettei ihan aamutuimaan kannata hirveen kuormittavaa liikuntaa harrastaa juurikin sen takia, että paikat on vielä vähän löysinä ja herkkinä yön jälkeen. Päätä tässä nyt sitten, mitä pitäs tehä. Ehkä se on hyvä jotain joogaa aamusin harrastaa. Se avaa paikat sopivasti päiväksi ja harjottaa voimaa samalla. En vaan ole nyt pahemmin joogassakaan käynynnä...

Vähän hahmottelin ittelleni liikuntalukujärjestystä koululukkarin lomassa. Maanantai aamuni saan taas aloittaa spinningillä, niin kun totuin viime talvena tekemään. Keskiviikon pumppi on puolestaan ministi uhanalainen, koska se on 13-14 ja mulla alkais 1415 keskustassa venäjän tunti. Jos tsäkä käy bussien sun muiden kanssa, Kumpulasta ehtii kyllä pikasuihkun kautta tyyliin 1425 keskustakampukselle (muistaakseni). Oiskohan se venäjän maikka hirveen vihanen jos mä tulisin aina keskiviikon tunnille vartin myöhässä...? Sitä on kuitenkin kaksi kertaa viikossa. Mutta juu. Jos saisin sen pumpin sinne ujutettua, ni sois aika loistavaa. Torstai-iltana olisi luvassa tanssitreenejä, sikälimikäli tanssimaikan suunnitelmat nyt toteutuu. Perjantain vois pitää sellasena random-factor-päivänä, että jos on sellanen kutina, ni vois käydä tyyliin vuoroin pilateksessa, joogassa ja vaikka kahvakuulassa tmv. Uimassa. Kokeilemassa uusia juttuja. Mitä vaan :D Sit lauantai ois lepopäivä (kuten tiistaikin) ja sunnuntaina taas tanssireeniä. Torstain treenit ois tekniikkapainotteiset ja sunnuntain sitten koreografiasellaiset, jos tosiaan suunnitelmat pitää kutinsa.

Tulee kyllä melko tiukka aikataulu kaiken kaikkiaan syksylle. Otin aika paljon kursseja, koska iski paniikki, että jos en nyt mene Nightmares in Literature, Dekkariklassikoita ja romantiikan genre -kursseille, en ehkä enää koskaan ikinä pääse niille (jos tämä on viimeinen opiskeluvuosi)! Tietty nää ei oo varsinaisesti niin tärkeitä mun opintokokonaisuuksien suorittamiselle, joten voin jättää kesken. Mutta se ei silti valitettavasti auta sen keskiviikon pumpin kanssa, koska venäjä. Ja venäjää mä haluan nyt lukea vielä, kun sitä ilmatteeksi saa. Se ois hyvä kieli osata. Kaiken lisäksi mä TARVITSEN töitä. Kävin tänään yhdessä työhaastattelussa iltavuoroihin (2-5 per viikko), joten jos nekin vielä iskee tähän päälle, mulla on aikaa gradunteolle öisin. Ja ehkä perjantaisin. Perjantaisin on vaan italiaa. Muttttta. Katsoo nyt, miten tämä syksy lähtee liikkeelle. Tähän aikaan vuodesta on aina sellanen olo, että pystyy kaikkeen ja kaikki ovet ovat avoinna. Pidetään peukkuja, että fiilis jatkuu ja pitää kutinsa myös :)

tiistai 23. elokuuta 2011

Voiko syömistä kutsua syvien lihasten jumppaamiseksi?

Paino: 70.3kg


Sunnuntain Ravintolapäivä oli aika läski. Käytiin Marco's Grillillä Lintsin kupeessa syömässä lammas, ankkaa ja ribsejä uuniperunalla, minkä jälkeen metsästettiin jälkkäripaikkoja, mutta jonot oli niin pitkiä, että päädyttiin Arnold'sille. Siellä veettiin Antin kanssa sitten kahet donitsit per naama ja otettiin donitsilista vielä kotiin ihailtavaksi :D Ei tarvinnu loppupäivänä paljoa syödä ;) Yllättäen kykenin myös olemaan syömäti, koska yleensä tulee silti nälkä, jos vaikka oiskin syönyt läskisti... Sunnuntaiaamusta maanantaiaamuun paino myös väheni 700g, mikä tietty huvitti aikalailla.

Eilen kävin sitten Fitballissa, koska Petra veti sitä vaihteeksi :) Se oli kyllä aikamoista vääntämistä, kun heti jos tasapainon löysikin, katosi syvistä lihaksista voima ja rupesi vaan huojuttamaan tai täristämään. Ihan hirveetä. Siksipä siellä pitäisi käydä useammin. Mut Petra veti niin loistavan tunnin taas kesän tauon jälkeen, että ei voinut muuta kun piristyä ^-^ Ihanaa, kun jotkut jaksaa olla niin loistavia tyyppejä ja asennoitua - ainakin ulospäin - niin piristävän..öö..tomerasti. Jos tämä on viimeinen vuoteni YO-liikunnan (eli Unisport nykyään) ja Petran asiakkaana, niin siitä pitää ottaa sitten kaikki mehut irti. Mutten halua ajatella vuoden päähän, se kauhistuttaa vähän liikaa...

Tänään oon lähinnä askarrellupaskarrellu hirviökortteja lautapeliin, mutta illalla kun tulin Järvenpäästä takasin kotiopäin, juoksin ja kävelin vuoron perään noin 1.5km:n matkan junalle. Siinä viimesellä juoksupyrähdyksellä lähti jo endorfiinit aika nätisti liikkeelle ja tuli sellanen olo, että juoksen vaikka mihin. Pitäsköhän sitä ruveta harrastaan jotain juoksua tai jotain. Vois sydän diggailla kaiken tän rasvahärdellin keskellä. Ehkä vois jättää tupladonitsit taas vähän ajan päähän. Herkutkin maistuu paremmilta, kun ne on ennemmin poikkeus kuin normi.

torstai 4. elokuuta 2011

Välillä pitää nollata, että hommat kulkee jälleen

Paino 71.5kg


Palaan taas rehelliseen "tästä painosta on päästävä"-mielentilaan. Viikonlopun häät oli viimenen pisara: perheen kanssa kun reissaa, tulee kuolema jos ei koko ajan syö. Syöminen on joka tilanteessa vähintään pakotie perheriidasta ja jos ei muuta niin ajanviete. Pikkuhiljaa alkaa ehkä selvitä, mistä ahmiminen on kotoisin... Kotona kun asuin soitin pianoa jos ahisti liikaa, ehkä pitäs ruveta taas siihen.

Puhuttiin tuossa kaverin kanssa nollaustavoista, jotka eivät sisältäisi alkoholia tai muita vastaavia päihteitä. Liikunta ja syöminen nousi esiin. Liikuntaan tulee yhtä riippuvaiseksi kuin meditaatioon tai päiväkirjan pitoon, jotka on myös yksiä tapoja, joskin aika hienovarasia. Liikunta on sellanen kyllin raju ja kokonaisvaltainen: tuntiin tai pariin ei tarvi ajatella mitään muuta kun sitä, miten kroppa liikkuu. Joko sitä, että jaksaa pitää liikettä yllä vaikka *sattuu* tai sitten että tekee liikeradat oikein jne.

Liikunta on loistava (ja terveellinenkin, o-ou) tapa saada pää tyhjäksi, kun tarvitaan tilaa. Se vaan pitäisi muistaa. Sillonkin kun on hemmetin kuuma. Sillä vaikka ajatuksia ei ehkä kesälomaillessa oo ihan niin paljoa, kun muuten vuoden aikana (teki gradua eli ei), sitä kamaa kuitenkin kertyy pikkuhiljaa niin, että lopulta on olo kun äärimmilleen jännitetyllä jousella, joka on valmis sanomaan naks ihan kohta. Tällanen olo mulla tuli muun muassa porukoiden autossa, kun olin joutunut kasvokkain karkkipussin kanssa (joka piti tuhota, jottei se olisi tuhonnut mua...wait what?) ja edessä oli 4 tuntia auton perällä istumista ilman tekemistä: mp3:sta loppui akku ja radiossa soi maailman HITAIN humppa. Vain Fluxx ja salaliittoteoretisointi SUomiPOp-radiokanavasta ja takana ajavasta autosta pelastivat sokerihumalaiset aivoni täystiltiltä... Samanlainen jousifiilis tuli tosin myös siitä, kun söin kolme neljäsosaa suklaakakusta ja kattelin nyan.cat-juttui. Ainii ja kun surffailin kaikkea nyan.catin, icanhascheezburgerin ja TÄN väliltä:




Liika aistiärsytys on joskus liikaa. Too much is too much.
MUTTA nämäkin ovat nollaustapoja. Kaiken älyttömän kattominen ja syöminen.

Se syöminen. Se on ihan kauheeta, kun sitä rupee tekemään ahdistuksen poistamiseksi. Siitä tulee ihan liian hyvä olo, eikä se paha olo sen jälkeen sitten ole kuitenkaan niin paha, kun seuraavan kerran "vois ostaa yhen pussin, kun ei sitä sitten tarvi kokonaan syödä" tmv...

Mutta. Tänään aamulla otin liikunnan nollaustavakseni. Heräsin kuudelta ja päätin vihdoin mennä aamukaheksan astangajoogaan. Osa minusta toivoi, että se ois ollu hathaa, mutta aiemmin maailman rasittavin Parikka-O'Sillah (vaimikäsenniminyton) oli jotenkin paljon pehmeemmän oloinen nyt ja taivuin kyllin lähelle oikeita asentoja melkeen helposti, mutten liian :) Selän kiertoa varten se tuli vetämään mua kädestä demonstroidakseen muille, miten se liike pitää tehdä ja kuinka pitkälle vääntäen. Rintarangasta kuului sellanen ihana "ruks ruks" ja melkein tunsin, kun nesteet lähti selkäytimessä liikkeelle. Ei se ihan ihmeitä mun selälle tehnyt, mutta ne kaksi ruksahdusta oli just sitä, mitä olin tarvinnutkin kaiken tämän tietokoneella istumisen jälkeen, mitä oon viimepäivinä tehnyt. Tuli todella niin hyvä olo, että tästä aamujoogailusta vois tehdä taas tavan.

Ja pyrkiä hoitamaan hommat sen sijaan, että stressaisin ja ahdistuisin ja söisin.

Eilen ja tänään saatiin uskontokonferenssiesitystä suunniteltua ja muutenkin brainstormattua oikeen mukavasti haastattelijakollegani kanssa: eilen aivot sano jumi, mutta tänään ne luisteli jo melko mukavasti, mikä meinasi aikaansaatuja asioita \o/


PS. Otin kuvia hienoista glitterkynsistäni ennen häitä (ne ei oo enää niin hienot), mutta ilman muistikorttia ja olen hävittänyt kamerastani latausjohdon, eli varvaspäivitykset jää toistaiseksi väliin. Aren't you glad too.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Blogi uusiksi

Koska en enää laihduta sitä kahdeksaa kiloa, josta jo enemmän tai vähemmän pääsin eroon, tuunasin samantien vähän blogin ulkomuotoa uuteen uskoon. Katotaan, miten kauaa jaksan pinkkiä värimaailmaa 8) Toi varvaskuva sopi aika hyvin tänhetkiseen blogin aiheeseen. Ehkä syksyllä pitää sitten päästä eroon niistä kesäkiloista ja seurataan, miten varvaslakka rapistuu ;) Tai jotain jännempää. Voisin esimerkiksi lopettaa karppaamisen! Ehdotuksia otetaan vastaan, mutta elopainon haluan pysyvän 6:lla alkavissa luvuissa, joten mihkään hirmuiseen en ryhdy :P

Kesän teemoina varpaat ja maksa



Siniset on järvet, siniset on varpaani mun. Keksin, että voisi viikonloppuna perhetuttujen häihin laittaa sinisen mekon, joka sitten sopii myös näihin upouusiin warpaisiin. Punainen alko jo vähän menettää hohtoaan. Harmi, että puolet lakoista on tönkköinä, niin voi olla, että jää väriskaala vähän köyhemmäksi, kun mitä alkujaan olin aatellunna


Eilen punnitsin 68.6kg, mutta luulen, että vaa'alla oli taas bilepäivä, koska vetelin lauantaina niin paljon suklaata, ettei toi voi pitää paikkaansa.

Tänään kävin pumpissa (ah, niin ihanassa pumpissa), kun viime maanantaina oli liian naatti viikonlopun Helsinki-Jyväskylä-Kuopio-Helsinki -ajelusta, etten ois voinu kuvitellakaan mitään pumppeja enää veteleväni. Sen sijaan ajelin vähän lisää (Espoon kautta Järvenpäähän). Ainakin auton ratissa olen taas ihan hitusen varmempi, kun huhtikuussa Pakanaverkon leirille ajellessa. Leiriajot ois ehkä aavistuksen vähemmän stressaavia, jos roadtrippailis välillä enemmänkin...

Pumpin lisäksi olen ollut tänään erityisen ahkera, sillä ajoin pyörällä keskustaan ja takasin ja välissä kävelin kauppaan ja pumppiin, joten liikuntoa tuli yhteensä n.2,5h. Olokin on sen mukanen: olen taas elämäni kunnossa ja voisin vaikka kirjottaa gradun loppuun samantien. Sainkin taas vähän kirjailtua lisää ja pari kappaletta kun kirjottelen vielä, on ensimmäinen versio valmis. Olin suunnitellut, että ekan version valmistuttua juhlin sitä rommilla ja kolalla. 13 viikkoon en nyt ole ollut humalassa ja yhteensä juonut kesä-heinäkuun aikana reilu kaksi annosta alkoholia, kun olen ruvennut revittelemään. Rahaa on mennyt ihan yhtä paljon, kun sillon kun juo viinaa, joten siinä suhteessa ei ainakaan ole meininki muuttunut. Eikä painokaan oo pudonnut, koska oon lähinnä korvannut viinan sokerilla ja kahvilla. Jääkahvilla (maitoa, jäätä, kahvia ja makeutusta plus mausteita) vieläpä. MUTTA varmasti jos otettaisiin maksa-arvoja tai vastaavia, voisi alkotauko näkyäkin ja ajoittaisia viinasten kaipailuja lukuunottamatta on kyllä ollut oikein hyvä olo. Ei krapulaa kertaakaan ;)

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Back to the pump

Kävin eilen taas Bodyssa, muttei se ihan iske. Tai no iskee se näköjään ainakin vyötärölle ja takareisiin: mulla on jenkkakahvojen ja takareisien kohalta paikat niin jumissa, että tekee aika nannaa liikkua mihinkään suuntaan :O

Varasin ens viikolle pumppiajan. Tuttua ja turvallista luvassa :)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Tyttöilyä

Rupesin tossa pari viikkoa sitten hurjaksi ja lakkasin varpaankynteni. Mulla on sikana kynsilakkoja, joita ei oo käytetty vuosiin ja taas vuosiin, ni innostuin sitten vähän. Laitoin sellasta helmiäistä ja tosi vaaleeta vaaleenpunasta, mutta se kului jo pois, joten just lakkailen toisella värillä. Keksin sitten nerouttani, että mähän voisin kokeilla kesän aikana niin montaa varvasväriä, kun kerkiin ja blogata niistä! :D Täydellinen idea, eikö totta? Kaikkia kiinnostaa mun varpaat <3

Valitettavasti niistä aiemmista ei ole kuvaa, mutta voin alottaa nyt tästä toisesta. Se oli kuitenkin tosi haalee väri, eikä pahemmin erottunu muuta kun helmiäisenä. Tässä on väri jo vähän näkyvämpi, muttei helmiäinen. Mikä vähän harmittaa. Harkitsin toista lakkaa, joka oli vähän helmiäinen ja melkeen sama sävy, mutta päädyin tähän kuitenkin. Ehkä laitan toisen kerroksen sitä toista, jos tosi hurjaksi rupeen. Kaikkiahan mun piti kuitenkin käyttää 8) Tuollon sinisiä ja liloja ja kimalteita ja vaikka mitä. En oo ikinä ollu mikään kynsien lakkaaja. Tai joskus ehkä yläasteellä (eli n.10+ vuotta sitten) laitoin joskus jotain kerran ja sitten sain uuden lakan, jota laitoin taas kerran...

Oli kiva, kun äiti myy Oriflamea, ni siltä sai sitten uusia lakkoja, eikä tarvinnu pahemmin tympääntyä väreihin. Kaikki meikit ja pesuaineet ja kaikki oon muutenkin aina saanu mutsilta, ni oon päässy aika helpolla. Välillä vähän kokeillu jotain Body Shopin kasvopesuaineita, mutta muuten... Ainii, enkä mä enää shampoota tai hoitoainettakaan kelpuuta Oriflamelta. Bonacuren (Schwarzkopf) hiussarjasta oon käyttäny viimeaikoina tumman punasta Repair Rescueta ja vaaleen sinistä Moisture Kickiä, mut ainakin hoitoainetta pitäs kyllä vaihtaa johkin hoitavampaan. Sain joltain kampaajalta vinkkejä, mutten oo löytäny niitä, mitä ehotettiin, kun oon kattellu. Pitänee kokeilla jotain itee. Ei sillä, että hirveesti panostasin ulkonäkööni (koskaan enää meikkaakaan, hädintuskin juhliin), mutta tukka on kuitenkin aika hyvin edustettuna mun persoonassa, joten ois kiva, jos se ees näyttäs suht elävältä. Nyt se on kyllä niin ylikasvanut kakkiainen ja kesällä on niin kuuma, että pidän paljon enemmän ponnarilla (talvella tuskin koskaan), mutta sitä suuremmalla syyllä ois hyvä olla hyvät hoitoaineet, jottei se kärsis ihan niin paljoa ponnaroimisesta. Äh. Pitäs olla rahaa kampaajallekin enemmän. Toi kasvaa ihan hirveen nopeesti. Ehkä jos leikkaisin tooosi lyhyeksi. Mutta sitä tuskin saisin Antilta koskaan anteeksi, joten se odottakoon vielä hetkisen 8)

Kynsilakkojen kuivumista odotellessa...
On muuten paikat ministi kipeet eilisestä :O

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Body ja bikki

Kävin tänään Bodyssa (ilm. sama, kun body aerobic) ekaa kertaa ikinä. Oon karsastanu sitä lähinnä juurikin siksi, että siinä on sitä aerobikkia. En oo oikeen aerobikin ystävä. Se on sellasta älytöntä heilumista joka suuntaan ja koskaan ei pysy mukana. Tai alkuun pysyy, mutta sitten kun on juuri tuudittautunut siihen tunteeseen, et "hei, täähän sujuu!", tulee ne käsittämättömät hyypy-askel-pomppupomppy-hyppy-nosto-piruettivolttispagaatti-liikkeet, joiden aikana vaan hyppii vähän sinne ja tänne ja vaikka ne liikkeet näkee, ei aivot kykene käsittään, miten saman vois muotoilla käskyksi omille lihaksille :O

Jes. No Bodyssa on se hyvä puoli, ettei sitä aerobikkia hosuta koko tuntia, ni uskalsin sinne sitten kokeilemaan. 20min aerobista hyppimistä ja loput lihaskuntoa ja venyttelyt. Olihan se ihan jees. Hiki tuli ainakin näin ihanan kostean tukahduttavalla kelillä. Melkeen ei tarttis edes mennä 40 muun ihmisen kanssa samaan saliin pomppimaan ;) Ei musta ihan Bodyn ystävää tullu, mutta oli tää mukavaa vaihtelua, kun oon nyt käyny vaan tanssimassa ja välillä venytelly himassa. Bodyn jälkeen ois ollu venyttelykin, mutta en sit enää jaksanu jäädä. Ehkä ens kerralla. Kävin saunassa.

Se ohjaaja (Anne muistaakseni nimeltään) oli aika jees muuten, mutta venyttelyn aikana se sano jotain, mikä sai mut vähän kohotteleen kulmiani. Se nimittäin valaisi meitä, yliopistoliikunnan kävijöitä siitä, miten venyttelyn tarkotus ei ole vain venyä vaan opettaa omasta kropasta jotain: kun se sanoo, että nyt venyy lonkankoukistaja, ni sit me tiedetään, missä on lonkankoukistaja. Okei, ehkei kaikki tiedä ja on hyvä, että joillekin kerrotaan tollasia "venyttelyn syvempiä ulottuvuuksia", mutta mulla tuli vaan sellanen olo, että meidän sivistystä ja älykkyyttä aliarvioidaan nyt rutkasti. Tai ainakin omaani. Oon vaan niin fiksu ;) Ei toi nyt paha ollu, mut vähän sellanen "aijaa, älä kerro lisää jänniä tiedonjyviä, tän sulatteluun voi mennä aikaa"-olo...

Sit saunassa oli sellanen tyttö, joka istu jalat harallaan ja rapsutteli paikkojaan. Pakko sanoa, että ihan kun mies, koska sen ruumiinkieli oli ihan kun miehen. Teki mieli itekin vähän levitellä, kun tanssitreeneissä tulee aina kommenttia, että pitäs pitää jalat lähempänä toisiaan, mikä tuntuu lähinnä epämiellyttävältä (kun reidet sahaa toisiinsa ja tuntuu, ettei lantiolle ole tarpeeksi tilaa liikkua): kuulemma jalat harallaan tanssiminen näyttää "äijältä". Ehkä mun pitäskin ruveta käymään poikien treeneissä ;) Mut se saunatyttö oli ihan jänskä tapaus. Ainoo, että se tuntu olevan lähinnä vittuuntunut jostain...

Ostettiin viime viikolla kaverin kaa Perheleipureiden Karppinen-leipää, jossa on vaan 3 grammaa hiilareita per pala. Se on aivan ihanan pehmeetä. Vähän ehkä puisevaa vehnägluteeneineen, mutta ihan syötää ja leipäisää. Vedin sitä just maksamakkara-vuohenjuusto-kurkku-kombolla iltapalaksi. Omnom ^-^

torstai 30. kesäkuuta 2011

Tanssien kesätunnelmaan

Ah, olipas hikisen hikiset tanssitreenit. Teki aika hyvää. Päästiin kokeilemaan painoa vyötäröllä, ni tuntu, että liikerata ja asento parani kerralla! Kuulemma olin heti paljon alempana. Sen vyön kun otti pois, ni tuntu lantion lihakset kyllä aika jumilta. Jossain vaiheessa vähän vetäs muutenkin lihaksesta, ni saapi nähä, miten on paikat kohta taas kipeenä. Nää oli toiset treenit nyt kesällä. Ei saatu touko-kesäkuussa pahemmin treenailtua, kun ryhmän pomo oli Tahitilla ja me ei muut sitten saatu koskaan aikaseen olla samaan aikaan samassa paikassa :P Mut nyt on kyllä kiva. Syksyllä luvassa näillä näkymin aika tärkeetä keikkaa, joten pitää ruveta tosissaan treenaamaan lantioympyröitä sun muita kuvioita...

Oon taas saanu pari päivää karpattua ja heti tuntuu siltä, että vatsalihakset ois näkyvillä ja ois littee masu jne. Ihme asioita ruokavaliolla saa kyllä kropassaan aikaan. Jos jatkan samanlaista palloilua sokeriövereiden ja karppauksen välillä, on suolisto kohta kahta kauheemmin stressaantunut. Pitää toivoa, että se joustaa nyt vielä sen verran, että saan taas itteni kuriin.

Join tänään melkeen litran jäämaitokahvia ja siitä tuli aika ilmassa kulkeva olo. Meinas olla mahotonta keskittyä pianonuotteihin ja myöhemmin tanssimiseen. Onneksi sain perkeleet itsestäni suht hyvin ulos siellä reeneissä, ni kahvihumalakin tasottu siinä samalla. Saatiin vihdoin katottua Alohanightin videoita. Meinaan nyt olla uhkarohkea ja linkata ne tähän. Alunperin ei ollu tarkotus julkasta niitä youtubessa tästä blogista puhumattakaan, mutta nyt kun päästiin vauhtiin (teknisistä syistä veikka joutu julkasemaan ne, jotta saatiin muiden tyttöjen kaa vihdoin katottua niitä)... Näissä on vikana lähinnä se, että faija zoomaili muhun ihan liikaa, eikä aina muutenkaan oo parhaat zoomailut tai rajaukset, mutta kyllä se tanssi ihan hyvin tulee kuitenkin näkyviin kai....

Eli tässä on linkki Aloha Night 2011:n soittolistaan. Meijän lisäksi pari muuta tanssiryhmää mukana. Vähän laimee yleisö ja mälsä lava, mutta ihan kiva shöy oli - ainakin esiintyjän näkökulmasta :)

Aloha Night 2011

Mä oon videoissa nro 733, 740, 745 ja 748.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Pirunkirkolla










Oli mukava reissu, eikä yhtään mennyt juhannus pilalle, vaikka saatana ^-^

Ps. Söin tänäänkin aika överit, mutta niissä on se jännä juttu, ettei ne aina tunnu pahalta. Pidemmän päälle vaikuttaa toki koko olemiseen, mutta huomenna kotiin ja takaisin arkiherkkujen pariin ;)

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Jussin ruokapussi

Juhannuspuhannus ja pakkosyöpöttelyn riemut \o/

Eilen tultiin anopin möksälle ja saunottiin ja uitiin ja syötiin. Erehdyin vetään taas karkkia sen verta, että grillisafkan syöminen teki vähän tiukkaa, kun alko jo ahmimisraja häämöttää. Nukkumaanmenokin tuli vähän turhan äkkiä, kun oli vielä vatsa pullollaan ja siinä oli sitten morkkiksen hiljentämistä, ennen kun sain unta.

Tilasin Citydeal-alella Fitin taas puoleksi vuodeksi ja eka numero tuli juuri. Siinä oli tytöllä ollu anoreksia nuorempana ja sittemmin ahmimisongelma. En kyllä oo koskaan syönyt niin kauaa, että oisin nukahtanu (ainakaan kirjaimellisesti tai ainakaan nukahtanu johtuen siitä syömisestä), mutta kyllä se sinänsä puhutteli, kun sen syömisen kaa saa sitten olla kokoaika varpaillaan. Ts. mulla ei oo koskaan kukaan todennut mitään syömishäiriötä, mutta toi ahmiminen on ajoittain ollut melkeen ongelmakin, kun tosiaan tulee syötyä ihan älyttömiäkin määriä ja lisää vaan pitäs saada, vaikka pahaa tekee. Ja sitten on sellanen olo, että tekee mieli kiskoa vatsa ulos, ettei tuntuisi niin inhalta tmv. Antti tietty ihmettelee, että miksi sitten syön niin paljon ja sitä on nyt itekin muutamana ahmimishetkenä tullut seurattua, että miltä tämä nyt tuntuu jne (katso Ahmijan tunnustukset-päivitys). Mä vaan *tiedän* että syön liikaa ja pitäis lopettaa. Mutta sitten tekee mieli syödä ja herkutella. Joskus annan periksi herkuttelulla, mutta toisinaan pystyn kieltäytymään. Viimeaikoina herkuttelu on taas ollut johdossa. Stressireaktio?

Jau. No ei toi eilinen niin paha ollut. Oli kuitenkin jussi ja hyvässä seurassa. Ja wasabipersiljamaustevoi maissin kanssa oli tosi hyvää. Mut jos ois syöny vähemmän karkkia, ois voinu nauttia grilliherkuistakin enemmän.

Tänään käytiin mettässä kävelyllä Pirun kirkolla ja seurailtiin muutaman kilometrin pitunen reitti mettässä vesisateessa ja hyttysten ruokana. Tuli testattua Free-hyttysmyrkyn tehoa ja vaikka siinä oli tietty sadeviittakin suojana, niin tähän mennessä ainoa pistos tuli autossa takasinpäin ajettaessa. Oli hyvä syödä lohta reilun ulkoilun jälkeen :]


Tässä aurinkoinen Google-kuva samasta paikasta - ennen kun saan siirrettyä omia kuvia koneelle :]

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Pyräilystä dilemmointia ja hormoneilla heittelyä

Oon nyt ollut ilman kautta matkakortilla 2 viikkoa. Oon ajanu pyörällä keskustaan ja takasin n.5 kertaa ja lisäksi käynyt Vantaanjoella piknikillä pyöräillen. Vantaanjoella oli tosi mukava pyöräillä. Keskustaan ei.

Stressaan aina jo valmiiksi sitä, miten autoja tulee joka suunnasta ja jalankulkijoita ja KOIRIA ja muita pyöräilijöitä ja ties ketä... Stressiä aiheuttaa myös pyörätiellä pysyminen ("PYÖRÄTIE ON TOISELLA PUOLELLA" oli kommentti, kun pari korttelia ajoin Arabiassa "väärällä puolella", koska en sen välin ajaksi jaksanut vaihtaa puolta. Perhe oli koko tien leveydelle levittäytynyt ja rupesi itkemään, kun EN ajanut päälle. Ois varmaan pitäny), asfaltoimattomat kohdat, remonttikontit pyörätiellä, mäet.... Varsinkin Sörkässä on ihan hirvee ylämäki sieltä Sörnäisten rantatieltä Hämeentielle. Varsinkin vastatuulessa. Kerran jouduin vähän taluttamaan, kun tuuli niin pahasti, mutta muuten oon sentään päässyt sen ylös. Kerran jopa 6/7-vaihteella, muutan vitosella ;) Se on hyvänä päivänä ihan kiva haaste, mutta watuttaa ja stressaan etukäteen ja tulee hiki ja hikisenä töihin tai luennolle meno on ällöö :(

Oon mä kyllä bussejakin vähän käyttänyt, kun on ollut superniskajumia ja vesisadetta ja muuten vaan hirveesti ympäriinsä pörräämistä. Nytkin oon juuri käynyt suihkussa (kosken enää kestäny kakkasta tukkaa) ja pitäs lähtee polkeen. Ikuinen dilemma: ladatako aikaa vaiko lähteä polkemaan. Tietty voi olla, että reissua keskustaan tulee vähemmän nyt, kun ens viikolla loppuu luennot, mutta sit on kaikki vapaat riehumiset, mitkä ois kivampia pyörävapaasti. Kuten esim. tänään, kun mentäs illalla työporukalla baariin. En aio juoda (vieläkään, 7. viikko ilman alkoholia meneillään ;)), mutta mulla on lamppu rikki pyörässä, joten sieltä pitäs sit lähteä siihen aikaan, että vielä riittää luonnon valoa :O Jos ostan aikaa kortille, en kuitenkaan enää polje ja polkeminen on hyvää kunnon kannalta. M-mm. Mulla ei kans ihan liikaa oo rahaa, kun työtkin oli vaan niin lyhkänen rupeama ja loppukesä on gradua...

Mutta juu. Paino on pyöriny 66-69 kilon paikkeilla ja herkkua oon vedellyt niin että napa ja mielialat paukkuu, mutta ollu kyllä ihan hyviäkin ruokailutapoja välillä :]

Mielialoista puheen ollen koetettiin Antin kanssa taannoin kattoa Irreversible (ranskalainen taide-elokuva raiskauksesta), mutta olin niin menkoissani (ei se muusta voinut johtua) ja oisin halunnu kattoa ihanan piirretyn, Rion, mikä ei sit Antille kelvannu, joten päädyin kesken raiskauskohtauksen pistään leffan pois päältä. Melkein löin Anttia (koska se on mies ja miehet raiskaa) ja se meni sit mököttään mun huoneeseen, kun minä jatkoin elokuvailtaani olkkarissa Riolla *punastus* Katoin äsken sen Irreversiblen yksin loppuun, eikä se kyllä loppukaan hirveesti paljon parempi ollut, mutta en enää reagoinu siihen raiskaukseenkaan ihan yhtä voimakkaasti kun edellisellä kerralla. Joskus ei oo ihan helppoa...

tiistai 3. toukokuuta 2011

Ahmijan tunnustukset

Hmm. Söin juuri purkillisen Ben ja Jerry's Half Baked jädeä. Tästäkö se jojoilu sitten samantien alkaa?

Se on kyllä jännä, miten toi ahmimisreaktio on sellanen puoliksi tiedostettu. Jos ei oo ihan hirveen väsynyt, niin yleensä pystyy sitten loppupeleissä keskeyttämään sen, mutta joskus siihen vaan menee mukaan, vaikka on kokoajan tietonen, että nyt syödään kyllä ihan liikaa. Ajatukset on tyyliin "mä syön liikaa, mut kyllä mä voin joskus vähän syödä; huomenna ehkä vähän turvottaa; voi olla, että tulee paha olo tästä; jännä että voin syödä oikeesti näin paljon, miltähän tän jälkeen tuntuu ja johtaako tää samanlaiseen mässäilyyn huomenna ja sen jälkeen?" ja sitten vaan suu käy. Sellanen kumma eriytyminen syövään minään ja ajattelevaan minään...

Eikä siinä muuten mitään, eihän toi ollut kun 1100kcal. Lähinnä vaan, kun olin jo päivän kalorit syönyt ja 3000 on jo aika paljon. Puhumattakaan siitä, miten vatsa protestoi kun lopulta tajuaa sen määrän, mitä siihen on tungettu. Nyt ei nimittäin tunnu hirveen hyvältä masussa. Tai se on silleen vähän shokissa, kyllä se kohta helpottaa, mutta on aika tunkkanen olo, ettenkö sanoisi. Ja vilponen.


Toi on kyl aika hyvää 8) Suklaa- ja vaniljajädeä fudge browniella ja suklaaraekeksitaikinapaloilla :O~~
On se jännä, miten ei ihminen opi olemaan ostamatta tällasia. Vaikka jo kaupassa ois sellanen "tää ei kyllä hyvin pääty" -olo, ni pakko on ostaa... Ei aina, mutta joskus. Tarpeeksi kun on väsynyt ja nälkäinen. Tällä kertaa olin tulossa hieronnasta, joten pää oli vähän tilulilei.

Lisäsin muuten soijaproteiiniini hermesetas-aspartaamia ja mössäsin banskua sen ja maidon kaa, ni tuli jo suht hyvän makusta. Aspartaamia oli siinä Herbalifessäkin. Aika vastenmielistä. Ehkä alan päästä jo vähän yli siitä aspartaami ja asesulfaami-K -kammosta. Tai sitten olen jo niin aspartaamikoukussa, etten jaksa välittää...

Puuh. Ehkä huomenna syön vähän vähemmän. Koko päivän siellä elävässä kirjastossa kuitenkin...

maanantai 2. toukokuuta 2011

Vapusta ja proteiinista

Eilen loppui toinen purkki Herbalifea. Kyllä, koin jonkinasteisen kääntymyksen siinä ekan purkin aikana. En kuitenkaan mitenkään fanaattista, sillä nyt kävin ostamassa ihan soijaproteiinijauhetta, jolla ajattelin jatkaa tätä hyvin alkanutta ravintolisäkuuriani.

Tänään pääsin spinningiin ekaa kertaa varmaan kolmeen viikkoon. Se oli huisaa. Uusi ohjelma ja uudet kujeet. Ohjaaja oli sentään vanha tuttu ja fiilis oli taas yhtä hyvä. Muuten oonkin koko päivän ollut ihan pihalla. Jo aamusta alkaen oli herätessä sellanen "onko toi kello nyt kahdeksan aamulla vai illalla, mikä päivä, mikä maa ja mikä valuutta - ennen kaikkea, kuka mä oon" -olo. Päivällä tuli nukkumöllittyä Antin kanssa ja illemmalla, kun tajusin käydä kirjastossa uusimassa kirjaa jne, oli aivot ihan putkella. Joko tää on toisen päivän krapula tai jotain muuta yhtä hämmentävää. Eilen oli nimittäin ihan muheva darra vappuisen riehunnan jälkeen. Ajattelin, että vappuvelvollisuudet (skumppaa pullo) hoidetaan, mutta sen jälkeen ei sitten tarvikaan enää juoda. Meinasin että vappupäivänäkin olisi voinut sitä skumppaa ottaa, mutta ei kyllä ollut yhtään sellanen olo. Piknik-safkaa oli sitä mukavampi vetää.

Tein nimittäin marenkimuruja,joiden ohjeen keksin Maku-lehdestä, josta sain näytenumeron, kun äiti oli jostain tilannu. Oiva lehti, mutta hämmentäviä ruokaohjeita, kun skonssi- ja keksitaikina loppu ihan kesken ja marenkia tuli ainakin puolet enemmän kun ohjeessa luki. Ihan hyviä ne keksit kuitenkin oli. Ja mikä parasta, niihin sai ihan luvalla käyttää elintarvikevärejä, jotka on mun ruokataiteilun numero yksi. Laitan ehkä marenkikeksiohjeet Kotikokkiin joskus, kun kerkiän, mutta nyt pitää palata lukemaan graduseminaarin työpapereita. Pari kuvaa sitä odotellessa.

Olin niin iloinen uusista haalareistani, että innostuin testaamaan niiden venymisrajoja. Eivät venyneet kylliksi. Pystyn parempaankin siltaan :P

Tossa päälimmäisenä on yksi keksillinen marenki (välissä sitruunatahnaa ja minttua), muut on pelkkiä marenkeja.

Vappupäivän "näin hyviä munkkeja"-ilmeet.

Ja hiilarisyöpöttelyn jälkeen on hyvä palata proteiinin pariin.

torstai 28. huhtikuuta 2011

Timmiys on mielentila

Tässä ois nyt sit vähän vertailukohdetta:


Hmm. Ei mitenkään erityisen mairittelevia kuvia tai muutenkaan mitään näistä erota, mutta ehkä toi vatsan seudun vertailu kuvastaa parhaiten ainakin sitä, miltä musta tuntuu. Ts. vatsa on kavennut ja siihen on palannut vähän lihaksen muotoja ja se tuntuu niin paljon pienemmältä kun vuos sitten. Vasempi kuva on otettu 15.4.2011 ja oikeempi viime..öö..elokuulta? Sillon olin mun mielestä noin 4-6 kiloa painavampi ja senttejä oli vyötäröllä noin 6 enemmän. Eli ei mikään hirveen selkeä vertailukuva noin niinkun ulkoisesti. Mutta ette usko, miten timmi olo mulla on nykyään. Tai no oli ennen pääsiäistä. Nyt kun on kipiänä eikä oo kerinny tosiaan jumppaan taas yli viikkoon, ni rupee timmiys pikkuhiljaa karisemaan. Mut joo, let's face it, mä halusin vaan laittaa tänne lisää tanssikuvia ja fiilistellä timmiyden paluuta 8)

Kenraaliharkoissa kaikilla oli vähän mitä sattuu päällä 8) Pikkutytöt tuli kehumaan mua sen jälkeen, että olin "niin nätti ja niin hyvä". Melkeen ois voinu kihahtaa päähän, jos ois ollu sellanen olo, että olin niin hyvä, kun ne näytti ajattelevan...

Kaikki oli niin nättejä ja oli niin kiva tanssia isommassa shoussa taas, tykkäilen polyneesialaisista niin, vaikkei siitäkään kukaan koskaan tiedä mitään. Niinkun ei diskordianismistakaan. Saati että kukaan ymmärtäisi mun kirjotuksia, ellei ne ite edusta samaa uus kumma -genreä tai edes jotain vähän oudompaa kun perusfiktio tai historiallinen draama. Haluun vaan olla niin erilainen. Tai ehkä mä olen. Ja tykkään siitä. Onneksi ollaan kaikki erilaisia. Ja voidaan tykätä siitä 8)

Ja Essihän laihtui

Paino: 67.4kg
Vyötärö: 69cm


Noin. Eiköhän se ollut sitten siinä ;)

Vuosi sitten Pakanaverkon leiriltä tullessa painoin 76 kiloa. Nyt painoin vajaa 68 ja sitten se vielä vähän tippusi, kun olen tässä juossut sinne tänne ja tonne. Voisiko tästä siis päätellä, että jos onnistun tämän painon pitämään, olen päässyt tavoitteeseeni (Essi miinus 8 kiloa) ja homma olisi tältä osin sitten pulkassa? Ehkä. Tosin virkeän elämän ylläpitäminen sitten vaan jatkuu hamaan harmaaseen asti.

En oo nyt kunnon jumppiin päässy oikeen, kun oli leiriä ja ajattelunhallintatyöpajaa ja kaikkea muuta hulabaloota. Ens viikolla nyt sitten viimestään pääsen taas vauhtiin, kun vähän vapautuu maanantait ja keskiviikot jumpille. Paitsi että keskiviikkona olen noitana Elävässä kirjastossa Tikkurilan Laurean tiloissa (tervetuloa vain kyselemään tyhmiä), mutta kuitenkin. Hiukan alkaa tuntua sellasta epämäärästä levottomuutta kropassa. Ja selkä vaivaa jatkuvasti enemmän, mitä vähemmän liikkuu...

Jepajupa. Mut ihan kivaa, kun on edes vuodessa saanut kahdeksan kiloa tippumaan ja niin kroppaa kuin päätäkin vähän parempaan kuntoon. Maailmaltapaluuahdistus oli nimittäin viime vuonna aika paha, mutta nyt tuntuu, että alkaa taas omat intressit vetämään, kun tekee gradua maailman parhaasta aiheesta ( sen aiheen perusteella kanssatutkija Australiastakin haluaa mut ja opiskelijakollegani syksyllä Budapestiin uskontokonferenssiin paneelikeskustelemaan uusien uskontojen tutkimiseen liittyvistä mahdollisista ongelmista, kun käytännöt ja käsitteet on vielä niin institutionaalisiin uskontoihin sidottuja.  Mä en voisi olla tutkimisesta enempää mehuissani, mä luulen 8) ), saa luovuusbuustia kirjottajakoulusta ja kesäksi on töitä luvassa vain pääsykoe- ja kesätenttivalvojana, eli mulla on pitkä pitkä kesä vapaana vain ja ainoastaan gradun ja romaanin kirjoittamista varten \o/

Toki se tarkoittaa myös sitä, ettei rahaa tule olemaan paljoakaan ja poikaystävä lähtee jonnekin Länsi-Suomeen koko kesäksi, mutta nyt kun viikonlopun juoksi saunasta järveen ja takasin niin tuli ihan sellanen olo, että ehkä vaihteeksi tehdas- ja hallirakennusten ulkopuolella vietetty kesä voisi tehdä ihan hyvääkin. Ehkä meen jonnekin mettään mökille istuun sitä gradua väsäämään, niin en ole turhan houkuteltu pelkästään piknikoimaan joka päivä 8) Viimeksi vietin kesän vapaata 2005. 2006 kesän juoksin pihalla jakamassa lehtiä, mutta se oli yöllä ja sit päivällä olin ihan pihalla, kun unirytmi oli aika jännä. Eli luvassa superisti kyllästymistä ja ahdistumista tekemisen puutteessa, mutta koska opettelin juuri käyttämään Toodledota, niin ehkä to do -listailu auttaa projektien hallinnassa sillonkin, kun ei ole hirveästi ulkoisia aikatauluja. On mulla touko-kesäkuussa avoimen yliopiston kursseja, mutta vaan pari ja ne takaa Kelalta avustuksen kesän elämiseen ^-^

Mutta joo. Nyt olen hoikkapoikka... Mistähän mä löytäisin jotain hyviä vertailukuvia... Just oli Aloha Nightkin, missä riehuin vähissä vaatteissa lavalla, mutta omat porukat otti vaan videota mokomat ja muut on tietysti ottaneet kuvia vaan muista 8) Kattoo, jos saisi tän ja viime vuoden leirikuvia rinnakkain. Ainakin veli sanoi mun näyttäneen turvonneelta vuoden vanhassa leirikuvassa - harmi etten nyt ehkä poseerannu niin monessa, pakoilen kameroita ;) Oli muutenkin vähän erilainen leiri, kun jumppasin muun muassa eristisesti ja tiibetinbuddhalaisesti ja bodypumppasin pelkkä lantiopyyhe päällä. Viime keväänä lähinnä ryyppäsin. Tosin sillonkin juoksin aina ylämäkeen saunalta keittiölle, tällä kertaa ei ollut ylämäkiä mitä juosta...

No saa nähdä, miten vapun jälkeen käy taas painojen sun muiden. Jännityksellä seuraamme, lihooko Essi jälleen 8 kiloa kesän aikana tai jotain muuta vastaavaa. Jojoilua vältellessä.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Tanita kehoanalyysi ja yrttielämää

Kävin tiistaina kehonkoostumusmittauksessa, kun halvalla sain. No se oli sellanen vaaka, mikä ex-kämppikselläkin oli, mut se näytti aika paljon enemmän kaikkii kivoja arvoja, joilla voi sitten itseään taas vähän lisää arvostella.

Mun painoni oli sillä vaa'alla vaatteet päällä ja hiilarisen aamiaisen 4 tuntia sitten syöneenä (ai miten niin olen tarkka? Hiilarinen se oli siksi, koska naksun luona olin yötä ja siellä oli vain paahtoleipää tarjolla) 70.9, eli aamulla ois varmaan ollu noin 70kg. Rasvarosentuaalini oli niinkin yläkanttiin kuin 30.7%, eli vaikka se johtuis vaan siitä, että elektroninen mittari heittää ylöspäin ja ne mitään mistään tiedä jne, niin ois kiva saada sitä putoomaan. Mun ikäsellä naikkosella ilmeisesti optimi ois lähempänä 21%. Mutta näillä mennään.

Nesteprosentti suhteessa painoon oli 46.7%, mikä oli ihan ok, koska naisilla suositusarvo on 45-60 (miehillä 50-65). Kehonkuntoarvosana oli 5, mikä meinaa keskivertoa rasarosenttia ja keskivertoa lihasmassaa. Olen keskiverto. Juon aika paljon vettä. Jatkan samalla linjalla ;)

Lepoaineenvaihduntataso oli 1511kcal/vrk, eli jos makoilisin päivät pitkät istuskelun sijaan, niin tuon verran kuluttaisin. Sillä aiemmalla vaa'alla se oli reilu 1400, ni tää kuulostaa silleen edes vähän aktiivisemmalta hetkeltä mitä aineenvaihduntaani tulee. Metabolinen ikäni on 32. Olen wanha. Eli aineenvaihduntataso on tosiaan vähän heikossa hapessa. Varmaan johtuupipohtuupi rasvan liikakansoituksesta, eli protskukuurille mokoma pebani.

Luusto painaa mulla noin 2.5 ja keskiarvo mun painosella naisella on 2.4, eli läskit on luut ;) Sisäisen rasvan joku arvo oli 3, kun suositusarvot on 1-12 ja 13-59 meinaa ylimäärästä rasvaa vatsaontelossa. 

Se hassu Herbalife-täti mittasi myös mun mittojapittoja vaatteiden päältä ja sillai kevyesti, eli tääkin oli vaan sellasta "no kunhan ei nyt hirveen huonot luvut tuu, ni saa vähän osviittaa", mikä oli vähän rasittavaa, koska kympin siitä mittauksesta kuitenkin maksoin (okei, siihen sisälty Herbalife-pirtelö ja "yrttijuoma", joka oli kai lähinnä kamomillavihreetee tmv). Se kysy multa jutun lopuksi, että olenko suurpiirteinen vai pedantti. Mä luulen, että mä olen suurpiirteisen pedantti, mutta jos ne normaalisti laskuttaa tosta 50€, en todellakaan suosittele ketään tuhlaamaan rahaansa Fredan Hyvinvointikeskuksen kehonkoostumusmittaukseen, jos vaan millään kykenee sen välttämään.

Mutta ennen kuin menen sen pidemmälle, voisin vielä ne mun mitatut mittani mainita. Joku rintojen alapuolinen kylkiluumitta oli 74cm, vyötärö 72cm todella korkealta mitattuna, eli en voi edes syyttää sitä, että lantiota päin levenis, vaan sitä, että kylkiluut ne on mullakin. Lantio oli leveimmältä kohdaltaan 104cm (peba <3) ja oikea reisi 62cm ja käsvars 31cm. Että sellattii.

Nyt seuraa se nolo vaihe. 
Minä ostin Herbalifen Formula 1-jauhetta, jossa on hitosti kaikkia vitamiineja ja hivennäiskivennäisiä ja tiesvaikka mitä ja proteiinia varten lähinnä sen ostin, kun sain jännän alen, vaikka kallista se silti oli (normaali hinta 45€ 21 annoksen purkista). Kaksi kertaa päivässä pitää tehdä Herbalife-pirtelö ja Herbalife-täti lähettelee mulle tekstiviestejä, että "miltä pirtelö maistu" ja aamiaiseksi yksi ja treenin jälkeen toinen, niin olo kevenee". Tämä homma haiskahtaa oikeesti ihan liikaa, että ellen jotenkin tulevan viikon aikana koe jotain kääntymystä, ni en kyllä enää osta toista purnukkaa, mitä se koki mulle samantien kaupata, että kun tulen hakemaan toista purnukkaa ja kun sen jälkeen sitten mitataan uudestaan (50€!!!! AIRFKUjvn ujdhjasi½½*!) jne. Tosta saa rahat takas, jos tuntuu ettei se vaikuta missään. Mulla se on kyllä vaikuttanut pistämällä suoliston toimimaan noin kolminkertaisella tehokkuudella (ja vähän päälle) normaaliin verrattuna. Tosin oon syöny aika huonoa ruokaa muuten. Siis kilon karkkia söin kahden päivän sisään, koska nälkäsenä menin ostamaan ja aattelin taas jotain, vaikka tiesin itseäni huijaavani, koska aina sitä sit syö sen puoli kiloa kerralla ja sit aamulla on niin turpea olo, että vaikka illalla karkkia syödessä ois ollut oikein hyvä meininki (hiilarihumala, jee!), ni aamulla sitten kuitenkin vähän harmittaa. Varsinkin, kun on tällainen kallis kokeilu meneillään.

Ens tiistaina menen hierontaan. Ja ens tiistaina syödään ilmasta Ben ja Jerry-jädeä niin että napa paukkuu ja joku koira vaikka haukkuu.

Pahoittelen päivän huonoa huumoria, se on jatkumoa eilisen hyvistä viineistä, joita armas ystäväiseni Jenskuseni minulle tarjoili (osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliotani. Ois pitäny pyytää alkomittaus sieltä Herbadeathilta kans...). Myös neljään asti valvominen ja kahdeksalta herääminen saa huumorin kukan aina kukkimaan suoliston tuotoksissa, joilta se mönjä näytti, jonka eilen meidän vessan lavuaarin hajulukosta kaivoin.


Ps. Se Herbalife on niin jenkkiläistä kulttimaista hapatusta. Pitäsköhän ruveta myyjäksi, ni voisin markkinoida suomalaisille suomalaiseen tyyliin ja käärästä muhevat rahat myymällä jauheita keski-ikäisille naisille, jotka haluaa olla laihoja ja terveitä ja ihania ja NÄIN hulluja.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Ruokavaliolla leikkimistä

Paino: 68.8kg
Vyötärö: 70cm


Löysin viikko sitten Fit-lehdestä maininnan ruisleivästä, jossa on hiilareita vaan 7.9g per pala. Satuin muistamaan nimen kaupassa ja nyt oon vetäny Uotilan maalaisruislimppua viikon voilla cheddarilla ja meetvurstilla. Ihan älytöntä, miten hyvältä ruisleipä maistuu, kun sitä ei oo syöny ehkä puoleen vuoteen! Muutenkin superhyvää leipää ja tosiaan vähän hiilareita ja paljon kuitua. Vatsakin tykkää ^-^


Mitä muuhun ruokavalioon tulee, oon tällä viikolla ollu melkein kasvissyöjä. Vaihdoin pekonin soijanakkeihin ja tein tofusta ja kruunun vihannessekotuksesta mm. oliiviöljyllä ja juustokuminalla maustettua herkkuruokaa. Muuten ihan jees, mut ne soijanakit on hiton kalliita kyllä. Hyviä - varsinkin ketsupin ja majoneesin kanssa - mutta kalliita. Ruokavaliolla leikkiminen on muutenkin välillä vähän jänskää, kun tuntuu, että rahaa menee vaan kokoajan enempi. Tofu on kyllä aika edukasta ja olin laskevinani, että ainakin kalaruokaan verrattuna tää on superhalpa vaihtoehto. Meinasin nimittäin, että en ainakaan ite ostais kanaa tai possua enää kaupasta ja söisin sit vaan kalaa ja korkeintaan nautaa. Ehkä vähän hevosta ;) Tämä siksi, koska mua harmittaa, miten huonosti varsinkin kanoja ja possuja tunnutaan kohtelevan. Tekopyhänä vedän tietty kananmunaa napa rutisten, koska se on niin hemmetin hyvää ja hyvä lähde ihan kaiken suhteen, mut ostan edes vapaan kanan (ts. lattiakanalan kanan) munia. Oon harkinnu luomuun siirtymistä. Vapaita munia oon ostanu jo niin pitkään, että häkkimunien ostaminen tekee pahaa jo pelkkänä ajatuksena.... Jostain se on kevennettävä omaatuntoakin välillä.

En muuten keskiviikkona menny pumppiin. Menin vaan venyttelyyn, mikä teki ihan hyvää ja kykenin sitten eilen jo tanssimaankin, vaikka lantioympyrä ei vieläkään mene niin hyvin kun haluisin tai edes lähelle. Kolme viikkoo aikaa harjotella *gulp*.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Late Night With YO-liikunta tuntuu vieläkin

Paino: 69.4kg
Vyötärö 70cm


Menin viime perjantaina rohkeena siis Late Nightiin, missä oli 19-23.30 tanssiohjelmaa. Oli Showdance, Hip hop, väliverryttely, Zumba ja Reggaeton. Skippasin Zumban ja Reggaetonista lähdin puolivälissä, kun rupesi jo vähän nukuttaan. Mutta muuten oli ihan loistava ilta :D Oli mulla seuraakin aina Reggaetoniin asti, siinä vaiheessa ne väsähti, mut mä menin vielä vähän sheikkaamaan. Zumba on niin pälliä, että istuttiin se ihan vapaaehtosesti. Ehkä ois pitäny tanssia, ni ois pysyny hereillä, mutta toisaalta kerkesin pahimman loppuruuhkan alta pois, kun karkasin vähän aiemmin. Siellä sai mehubaarista ilmasia limudrinkkejäkin ja oli ihan sika hauskaa koettaa näyttää uskottavalta hip hop-tunnilla x) Mä oon niin gangsta jou räppäri ku olla voi. Show dancessa tehtiin koreografia Michael Jacksonin Monsteriin. Siinä oli vähän liikaa lattialla liukumisia mun makuuni. Varsinkin, kun jalassa oli uudet upeet pökät ja pelkäsin, että ne kuluu heti puhki tommosesta hinkkaamisesta :O

Sunnuntaina oli sitten perinteiset tanssitreenit, joskin nyt tanssitaan lähinnä niitä koreografeja läpi ja tekniikan hiominen on lähinnä omalla vastuulla. Huhtikuussa on nimittäin tulossa iso shou Itäkeskuksen Stoassa. Aloha Night 15.4. klo 19-22. Tervetuloa vain :) Maanantain spinningissäkin oli vielä paikat vähän kulutetut, vaikka raivolla poljinkin itseni siitä läpi. Nyt on sitten reidet ja pakarat ihan hellinä ja pohdiskelin tässä, että kykenenkö body pumppiin tänään näillä jaloilla. Huomenna ois kuitenkin tanssitreenitkin tulossa taas, ni ehkä en kuolisi liikkumattomuuteeni jos jättäsin yhen pumpin välistä pois. Ja ehkä se pahuksen lantioympyräkin pyörisi paremmin, jos en ois taas ihan pumpattu.

Täytyy tunnustaa, että mun ruokavalio on koostunut suurelta osin herkuista viimeaikoina. Ts. oon syöny karppiruokaa, mut sit oon vetäny karkkia ja jätskiä ja vanukasta ja ties mitä siihen päälle. Heti, kun lopettaa hiilarimässäilyn ja karppaa ja pitää kalorit suht aisoissa, ni painokin kyllä notkahtaa. Kunhan saisin pidettyä ne hiilarit poissa. On niin hankala pitäytyä missään dieetissä, jos poikaystävä vieressä vetää pelkkää mässyä. Sillä menee viikonloput muutenkin tyyliin niin, että nukkuu yli mun lähdön, syö sitten ehkä aamiaista jos syö ja kun tuun takasin neljän maissa, se vaatii mäkkiin tai muuta vastaavaa mässyä ja sitten illaksi ostetaan purkillinen karkkia ja sipsiä ja what not. Kyllähän sen ymmärtää, että eka kun on päivän syömäti, ni voi illalla sitten tehdä mieli, mutta minä heikko syön koko päivän ja sitten vielä sorrun illalla sen herkkuihin. Pitäs koettaa opetella taas syömään salaattia Antin kaa. Joskus tehtiin sitäkin x)

Ostin muuten Isostarin fast hydration -juomaa ja ProFX:n proteiinijuomaa. Isostar on pelkkää hiilaria ja siksi ihan limua ja hyvää. En oo vielä päässy testaan kesken hurjan treenin, että auttaako se jaksamiseen (suunnittelin joko tänään pumpin ja venyttelyn välissä tai sunnuntaina tanssitreeneissä testaavani), mutta ainakin hiilareita normiruokavaliossaan nauttiva ystäväni sanoi sen toimivan. ProFX-lime, jossa on taas pelkkää proteiinia, maistuu aika kaameelta ainakaan sellasenaan, mut jos sen kaa söi jotain (no eilen maistoin kananmunan ja pekonin kanssa), ni se oli ihan limemehua vaan. Ehkä hörppään sitä tänään ennen pumppia, jos on sellanen olo. Tykkään kuitenkin enemmän patukoista ja maitopohjasista palautusjuomista, kuten Gainomax tai proteiinipirtelöt. Mut tää nyt perustuu lähinnä makuhavaintoihin, en tiedä tehoista varsinaisesti.



torstai 10. maaliskuuta 2011

Katsaus menneeseen, nykyiseen ja tulevaan: rasvaa ja lihasta joka suhteessa

Siitä on vuosi, kun tulin takasin maailmalta. Ja tänään suunnittelin juuri uutta maailmanympärimatkaa, joka kestäisi n.12 vuotta ja sisältäisi aika paljon enemmän, kun edellinen ;)

Lauantaina tulee vuosi siitä, kun punnittin ittestäni 75kg. Sen jälkeen kävin myös 76.2:ssa. Vyötärö oli 84cm.
Tänään aamulla punnitsin itsestäni 69kg ja koska kuukautiset näemmä turvottaa noin sentillä, vyötärö oli 71cm, joskin luulen sen palautuvan 70 senttiin kunhan pääsen turhasta vauvamateriaalista eroon. Vähän on vajaat mitat, kun ei ole mitään rinta- tai reisimittauksia, mutta aika selvän kuvan nää luvut antaa siitä, miten on vuodessa kamaa pudonnut matkalle.

Lauantaina tulee myös vuosi siitä, kun en mahtunut housuihini, jotka on nyt viimeaikoina olleet taas aktiivikäytössä, kun siivosin vaatekaapin ja löysin ne kaapin perältä. M-mm. Feels good.

1600 kalorilla päivässä en oo todellakaan vetänyt koko tätä väliä, mutta viimesen viikon sisään oon taas saanu itteni takasin kohti karppauksen kehtoa ja syönytkin noin 1600 kaloria ja paino rupes putoomaan kun salamana. Tosin vaaka temppuilee taas, kun jonain päivänä olin jo 67 kiloa, mut salin vaaka näytti myös 69kg, eli sitä lukua uskon.

Tässon ollu vähän liikunnan huumaa taas ilmassa, kun su ja ti oli tanssitreenit, ma kävin spinningissä (ohjaaja ei tullut paikalle, joten joutu vetään ilman musiikkia ja oman treenin, mut sekin oli ihan jees) ja eilen pumpissa. Ois ollu venyttelykin, mutta menkkakipuihin särkylääkettä syöneenä pumppikin oli jo kyllin unelias, ni en jaksanu jäädä sitten venymään. Huomiseksi ilmottauduin joogaan ja sunnuntaina ois taas tanssia. Ens viikon perjantaina on Late Night with Yliopistoliikunta Viikissä, mihkä ois tarkotus kans mennä. Siellä on vaik mitä tanssia ja kaikkea ja alkoholiton lounge baarikin, oon ihan mehuissani :DDD

Ainiin. Kokeilin kämppiksen epäilyttävää "mittaan rasvaprosenttisi, lihasprosenttisi ja lepokulutuksesi pelkästään jalkapohjista ja käsistä elektronisesti sykähtelemällä"-vaakaa. Ilmeisesti naisen normaali rasvaprosentti ois siinä 27% ja lihasmassaa sais olla 35%:n tienoilla. Elektroninen rasvaprosentin mittaus saattaa antaa härskisti yli oikean lukeman ja pihtimittaus ois ilmeisesti rehellisempi, mutta toisaalta kämppiksellä oli suht normaalit luvut, että en sitten tiedä. Omani olivat nimittäin 34% rrrasvaa ja 28% lihasta. Mikä on väärinpäin hyvä, eli ei hyvä. Syön kyllä karpatessa aika rasvaisasti välillä, joten aattelin koettaa lisätä proteiinin saantia rasvan kustannuksella. Pihtimittaukseenkin ois kiva päästä, ni tietäs mihin luottaa. Prosentit voi kuitenkin olla rasvasia vaik ois ihan normi kroppa jne. Tietty ilmeisesti jostain tietynlaisesta liikunnasta voi tulla sellaset lihakset, että massan sijaan ne on pitkät ja jäntevät, jollon prosentti pienenee ja käsittääkseni muun muassa spinning on yksi tällaisista liikuntamuodoista. Ts. pyöräily ylipäätään. Joku oli saanu rasvansa laskuun vaihtamalla spinnaamisen juoksuun.

Oon huomannut, että pystyn hengästyksestä huolimatta juoksemaan paljon pidempiä matkoja kun ennen spinningin alottamista vajaa vuosi sitten. Voisin siis harkita mattojuoksun ottamista salirutiineihin, kun siellä joskus käyn, mutta spinning on sen verta muksaa, etten kyllä ihan heti oo lopettamassa. Pumpista pidin parin viikon tauon ja koska ohjelma oli välissä vaihtunut ja olin väsy, plus ohjaus oli englanniksi ja vähän epäselvästi, olin eilen vähän pihalla siitä. Tää uus ohjelma on kuitenkin aika jännä ja vatsalihasbiisi oli varsinainen jäynääjä, joten en ole vielä ihan kyllästymässä siihenkään liikuntamuotoon. Vaikka toisaalta pumppi treenaa lähinnä pintalihaksia ja sit jos pumppaamisesta pitää tauon, ni lähtee pumppilihaksetki nopeesti pois. Siksipä pitäisi päästä sinne pilateksen pariin taas, että tulis harjotettua syviäkin lihaksia. Se vaan on aina vähän mutkan takana, että uskaltaa mennä uuden ohjaajan jooga- tai pilatestunnille, että kuinkamoista rääkitystä siellä sitten saa jne. Oon niin helposti urautuva ;)

maanantai 21. helmikuuta 2011

Empiiristen testien analyysiä - ja matka jatkuu

Paino: 70.0kg
Vyötärö: 70cm

Näin 1900 kalorin päivätahdin 23. testipäivänä voisin vähän pohdiskella tilannetta. Paino on odotetusti pysynyt suht samassa. Se on hyppinyt n. 69.5 kilosta 70.5 kiloon, mutta mua on alkanut vähän epäilyttämään ton mun vaa'an luotettavuus (yhtenä päivänä se näytti yhtäkkiä 68.8:ia, vaikka olin ihan pulskana ja palas seuraavana päivänä taas seiskakymppiin), joten seurailen tilannetta enemmän vyötärön kapenemisen tai levenemisen kannalta. Siinä taas mielenkiintosta on, että vaikka paino on pysyny, on vyötärö ruvennu kapeneen. Se oli tammikuun viimesinä päivinä 70.5cm ja vaikka puolen sentin lähtö on tietysti myös hiukan epäilyttävää, se tulee sen verta helposti toi 70cm siihen mittaan numeroiksi, etten voi olla muuta kun uskomatta. Tammikuun lopussa se ei tullut, joten jotain on tapahtunut. Mene tiedä, että meinaako tämä nyt sitten sitä, että koska oon vetäny aika säännönmukasesti neljää tuntia liikuntaa viikossa plus venyttelyt, multa on rasvaa lähteny - ainakin vatsan kohdalta - samalla, kun tilalle on tullut joko rasvaa jonnekin muualle tai sitten lihasta niin, että paino on pysyny samana samalla, kun vyötärö kapenee... Ellei se johdu sitten mun uudesta ryhdistä.

Oon nimittäin tässä pari viikkoa harrastanut pientä ryhdistäytymistä mainitsemani shiatsu-hieronnan jälkeen. Siellä jotenkin silmät aukes sille, miten lapaluiden oikeesti pitäs olla, että ne on "takana" ja miten lysyssä mun rintaranka oikeesti on ollu. Tästä syystä oon siis pyrkinyt niin seisomaan, kävelemään kuin istumaankin suoremmassa aina kun mahdollista. Myös ratikassa ja bussissa. Ostin jopa Anttilasta satulatuolin, kun edullisesti sain (69.9e) ja työasento on parantunut, joskin paikat on sit ihan erilailla kipeet tässä istumisesta.

Noniin. Nyt oon sitten miettiny, että koska se paino pysyy samassa sillä abauttiarallaa 2000 kalorilla (sen verta monena päivänä menny överiksi, että olkoon tämä keskiarvo), voisin koettaa laihduttaa 1600 kalorilla päivässä, mikä on se suositus. Ja näihin lukuihinhan mä en ole aiemmin uskonut. Että 2000 kalorilla ei lihois. Mutta kappas kutaletta, kun eipä vaan ole lihonut! Fitin artikkelissa sanottiin tosiaan, että kaloreita laskevat syö usein liian vähän kaloreita, jollon kroppa menee säästöliekille ja sitten tuntuu siltä, että suositukset on ihan liikaa. No nyt alkaa tuntua siltä, että ainakin omalla kohdalla se oli ihan oikeessa. Tietty liikun aika paljon, mikä sit vaikuttaa siihen aineenvaihduntaan sun muuhun, mutta alan vähän ymmärtään tätä 2000 kalorin systeemiä ja on mulla kroppa tuntunukin ihan erilaiselta kun on syönyt enemmän. Ei tosin pidä unohtaa, että oon juonu paljon vihreetä teetä MUTTA musta tuntuu, että kakka tulee nykyään helpommin, kun kamaakin on enemmän, jollon systeemi toimii kaiken kaikkiaan nopeemmin ja paremmin.

Eli jos haluan oikeesti pudottaa painoa sinne 68 kiloon tai ehkä jopa 67 kiloon, voisin koettaa vähentää safkaamista siis 1500-1600 kaloriin ja kattoa mitä käy. Voi olla, että se on nyt hankalaa, kun välillä on tuntunu hankalalta pitää ittensä kurissa, ettei sen 1900 kalorin jälkeen sitten vaan syö niin paljon kun napa vetää. Kuitenkin rohkaistuneena siitä, etten oo lihonu, vaikka oon repsahdellu yli 1900 samalla kun oon syöny kuitenkin *vähintään* 1900kcal, niin aion laittaa itteni taas testiin. 1600 kaloria päivässä alkaen än yy tee nyt. Ja liikunnat pysyy samana. Viime viikolla olin niin väsy ja liikunta tuotti suunnattomia vaikeuksia, mutta sain käytyä neljän tunnin jumpat, vaiks keskiviikon pumppi-veny-kombo vaihtukin luovan työn työpajan takia torstain pumpiksi, ni nyt siitä piristyneenä ja rohkaistuneena aion jatkaa näillä liikunnoilla (ainakin) ja vähemmällä safkalla. Rohkea rokan syö jne.

Mitä karppaamiseen tulee, oon ehkä nykyään lähempänä lintsailevaa hyväkarppia, kun mitään muuta. En silti aio lisätä hiilareita (nyt oon syöny ehkä n.70-150g päivässä) esim. lisukkeilla, vaan nautin edelleen niin sanoni lihani ilman perunaa.

Ainii. Mun piti tänne pohdiskella sitä kans, miten diggailen lihaksikkaita reisiäni (kyykkyyn meno on nykyään ihan sika siistiä ;)), mutta toisaalta leuan alle kertyvää pussukkaa en diggaile yhtään. Tietty jälkimmäinen saattaapi tulla myös iän myötä, mutta luulenpa, että hiilareiden varastoima neste menee sinne ja poskiin kaikista helpoiten, eli ois siistiä jos sais taas ittensä edes semikarppaamaan, että näkis lähteekö se pois. Painon putoaminen voisi myös avittua sillä alakarppaamisen tavottelulla - ja painon putoaminen vaikuttaisi varmaan myös leukapussiin. En halua olla virtaviivainen, mutta kaksoisleukainen O.o

lauantai 5. helmikuuta 2011

Lauantain salipalkinto minulle ^-^

Tulipa hyvä olo, kun sain raahattua itteni ylös sängystä menkkakipua potemasta ja salille. Kuukautiskivut hellitti hetkeksi, Essi pääs ylös petistä ja salille: no more pain \o/ No ainakaan vähään aikaan :)
Siellä oli aasialaisia tyttöjä siellä salilla kans vähän lämmittelemässä ja niillä oli kaikilla pitkähihaset paidat. Ne pyöräili vähän ykköslevelillä ja venytteli sitten vähän. Siinä tuli vieressä hikoillessa melkeen urheilullinen olo...

Mutta juu. Tämän päivän kuntosali oli palkinto minulle hyvästä litterointisuorituksesta. Sain yheltä kaiken vihdoin litteroitua ja sitten kolmen jälkeen olin salilla: juoksin, tein lihaskuntoliikkeitä, pyöräilin ja venyttelin. I feel good. Voisin kohta lähteä Iguanaan syömään lehmän. Tai platterin. Pakismiitti kutsuu :]

perjantai 4. helmikuuta 2011

Hiilariylläreitä ja pylläreitä

Se mainitsemani pastan syöminen ei muuten ainakaan ole ratkaisu väsymykseen. Unohdin, miten paljon muutkin kun karkkihiilarit väsyttää. Karkista tulee sentään se energiapiikki, mutta pastan syönnin jälkeen on vaan toooooodella uninen. Varsinkin, kun on elänyt vähähiilarisesti pitempään, niin reaktiot on entistä rankempia. Eilen söin tosiaan loput jauhelihakastikkeesta spagetin kanssa ja olin ihan tööt. En edes menny joogaan, kun olin niin uskomattoman uupunut. Eli pasta ei ole ratkaisu.

Meni vähän övereiksi nämä pari viimestä päivää, kun oli pupun synttärit ja erehdyin nälkäisenä karkkikauppaan "ostamaan Bonbon-pusseja, koska Antti tykkää niistä". Tuloksena oli 3 pientä Bonbon-pussia eurolla, pussi pähkinää. Ja puoli kiloa pehmeitä sokerikuorrutteisia karkkeja :D:D:D:D Mitäs minä sanoinkaan siitä karkin antamisesta minulle? En ite aina ihan osaa tätä. Ajattelin nimittäin, että tarjoon bonbonit nyt ja säästän pehmeet karkit myöhempään esim pakismiitteihin, tai jos välillä itellä tekee mieli. No pehmee karkkipussi aukes jo heti kotiin päästyäni ja se meni saman illan aikana. Kovista bonboneista ei syöty edes yhtä pientä pussillista. Lisäksi syötiin vaniljapersikkamuffinsseja, joista tein Antille "kakun":

















Eilen sitten vedin loput muffinit ja bonbonit. Yhen pikkupussin sujautin sentään Antin reppuun ja viimesestä on tällä hetkellä noin puolet jäljellä. Mutta karkasi taas karkkimopo käsistä ja sitä vaan miettii, opinko minä koskaan. No palaan takaisin 1900 kaloria päivässä -kokeiluuni vähän karkeista turvonneena ja ehkä jotain oppineena. Pitäsköhän sitä ihan tietosesti päättää, että jos haluan jotain herkkua, se on jotain muuta kun karkkia tai jos karkkia on PAKKO saada, niin se ois sitten mahdollisimman pieni pussi - oli kilohinta mitä hyvää... Vois olla ihan terveellinen päätös.

Tänään söin maksalaatikkoa. Siinä taitaa olla n. 25g hiilaria sadassa. Ei väsytä yhtään. Niskat on edelleen älyttömän jumissa, mutta kunhan saan litterointipuuhan toivottavasti tänään valmiiksi, niin ehkä se vähän helpottaa. Ens viikolla on varattu shiatsu-hieronta <3

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Havaintoja itsestä ja ohjaajista

Paino: 69.6kg
Vyötärö: 70.5cm

Toistaiseksi paino siis junnailee, vaikka kalorit nousikin ihan reilusti. Eilenkin vedin muffinssia vielä, mutta pysyin siinä 1900:ssa. Tähän kokeiluun on muuten yksi syy se, kun oon ollu niin väsy viime aikoina ja toisaalta ruvennu liikkuun aika paljon, ni sellanen totuuksien testaaminen on vähän tullu tarpeeseen. Että josko enempi safka piristäis ilman, että lihottais.

Nyt on muuten tuntunu hyvältä pumpissa, kun on noin tuntia ennen treeniä syöny jotain proteiinipitoista. Viime viikolla vedin kananmuna-pekoni-aamiaisen ja tänään proteiinipatukan, kun olin syöny aamiaisen jo aiemmin. Viimeks tuli tosiaan olo, että vois lisätä painoja ja tänään lisäilinkin. Reisiin lisäsin kilot molempiin päihin ja rintoihin myös. Habaan jätin vielä lisäämäti, mutta kyllä siihenkin menee ens kerralla kilot per pääty, ellen oo jotenkin tosi heikolla tuulella. Jos ketään kiinnostaa, reisissä on nyt 7kg molemmissa päissä, rinnoissa 4,5kg, selässä 5kg,  habassa 2,5kg ja hartioissa 2.5kg. Habaan tosiaan vois pistää kilon per pää lisää, hartioihin ei todellakaan mitään vielä piiitkään aikaan. Selässä tuli nyt kesken biisin sellanen olo, et jumavita täähän ei tunnu enää missään, vaikka alkupuolisko oli tehny tiukkaa. Koetin tsekkailla, oisko tekniikassa tapahtunu jotain, mut en löytäny mitään ainakaan virhettä asennoissa, joten ehkä selkäänkin vois kokeilla joskus ennen seuraavaa settiä vähän lisätä painoja...

Sekä pumppi, että venyttely oli tänään tuuraajien tunteja. Pumpissa oli hyvä kokeilla uusia painoja, kun ei tarvinnu päteä ohjaajalle ja pysty keskittyyn omiin liikkeisiin. Se ohjaaja oli muuten aika vaisu. Ei kannustanu kun ihan lopussa askelkyykyssä vasta. Sitä ennen se kerto lähinnä vaan, että mitä pitää tehä. Venyttelyssä vähän sama juttu, mutta kannustamisen sijaan kaipasin selityksiä siitä, että missä joku liike pitäs tuntua ja välillä oli muutenkin aika nopee vauhti, että ois ainakaan pumpin jälkeen väsyneenä tajunnu, mitä tapahtuu. Se oli enkuksi se ohjaus, mutta tosi minimalistista ja ohjaaja vaan kerto suunnilleen, että mihin päin pitäs taipua ja kummalla kädellä kurottaa kumpaa jalkaa. Tuli siinä sit lopuks rento ja hyvä olo, mutta alkuun varsinkin olin ihan pihalla.

Sitten kävin saunassa taas. Totaalinen rentoutus. Jonka kaveri pilasi jakamalla uutisen Jim Carreyn kuolemasta. Eikä se ees lopulta ollu totta .__. pilauutiset tommosissa asioissa on ihan tyhmiä ja tyhmempiä niistä tekee se, ettei nyt oo ees aprillipäivä. Jonain aprillina sain huutohalvauksen ennen kun pystyin edes googlaamaan tarkempaa tietoa, kun tuttu huijasi, että Terry Goodkind (lempikirjailija) ois kuollu ennen ku sai sillosen sarjansa valmiiksi. Nyt otin vähän rauhallisemmin - myös siitä syystä, ettei Jimillä oo mitään sarjaa kesken, joka olisi mun koko elämäni. I'm so cold. Terry Pratchettin alzheimeria sen sijaan seurataan sydän kurkussa myös täällä. Eipä sekään tiettyä sarjaa kirjota, mut on vaan niin superi... Kirjailijat ei ylipäätään sais kirjotella sarjoja, jos meinaa kuolla kesken kaiken. Stephen King meinas kans potkasta pahvia kesken Musta torni -sarjaansa jäämällä auton alle. No oli se Terrykin ollu sydänleikkauksessa, mutta sille oli lekuri sanonu, että sydän on puolet nuoremman olonen, kun mitä mies oikeesti. Että juu. Nyt vähän karkasin aiheesta :D

tiistai 1. helmikuuta 2011

Empiirinen koe: 1900kcal/pvä. Päivä nro 3: -300g

Empiirinen testini etenee vääjäämättä.
Tänä aamuna paino oli 69.6kg ja vyötärö edelleen 70.5cm.
Tänään ei ollut liikunthaa, mutta Simpsonit-maratonia vietin kyllä. Eli makoilu päivä taas ja samoilla kaloreilla. Jännitys tiivistyy, henki salpautuu...

Tänään söin pastan (huhhei) sijaan ihan perus karppisafkaa: lohta ja pähkinä-itu-herkkusieni-kurkku-ruukkusalaatti-salaattia. Illemmalla söin sitten vähän jädeä. Mutta kalorit on nyt ne mun tähtäimessä. Jos hiilarit menee liialle se turvottaa kyllä. Ja pierettää. Mutta ans kattoo.

maanantai 31. tammikuuta 2011

Empiirisiä kokeita ja osallistuvaa havainnointia maantantain kunniaksi

Söin tänään spaghettia *gasp* Tein myös oivallisen jauhelihakastikkeen valmiista 5 yrtin pastakastikkeesta, jauhelihasta (didn't see that one coming, did you?), paahdetusta sipulirouheesta ja auringonkukka-, kurpitsansiemen & cashewpähkinä -sekotuksesta. Päällä tietysti raejuustoa ja kaikki tämä huljautettiin alas lasillisella kevytmaitoa. Ainiin. Lisäsin kastikkeeseen myös vähän oliiviöljyä. Omnom.

Tein tänään jotain muutakin hurjaa ja aistit ylittävää: söin n.1900kcal verran sapuskaa. Kävin myös spinningissä, mutta eilenkin söin n.1900kcal maaten koko päivän läpeensä. Koska painoin sekä eilen aamulla, että tänään aamulla 69.9kg, päätin superlaihisräjähdyksen sijaan kattoa, mitä painolle käy, jos syön enemmän kun yleensä. Tietty näihin vaikuttaa niin monet muutkin asiat, mutta ajattelin asettaa elimistöni tällasen jännän "katotaan miten nää kalorilaskemiset oikeen menee"-testin alaseksi.

Luin tänään Fitistä syömispakkomielteisiin liittyvän artikkelin ja sen innoittamana rupesin pohtimaan, että mitä jos ei kattoskaan sitä safkaa ihan niin neuroottisesti. Söis terveellisesti, mutta vähän enemmän kun sen 1300-1400kcal, mitä oon tähän mennessä normipäivänä syöny (tai nyt karpatessa 1300-1600kcal) ja ehkä jopa söis välillä jotain niinkin härskiä, kun pastaa. Ja sit kattos vaan, että mitä käy. Aika hyvin tiedän kuitenkin keinot, millä saan itteni taas laihtumaan, jos nyt sattus niin hassusti käymään, että paino lähtee taas nousuun. Ts. jos niin käy, palaan takasin vähempään kaloriin. Tietty tää tarkottaa sitä, että pitää syödä enemmän asioita ja se maksaa, mikä helpottuu tosiaan jos vaik lisää jotain pastaa joskus. Kattelin tänään jopa leipiä (o-ou!) kaupassa, mutta ei niitä sit tehny mieli. Varsinkin, kun leipäpussissa on niin paljon sitä leipää. Jonkun yhen leivän jossain ravintelissa voi syyä, mut ei nyt sentään koko pakettia!

Oli muuten hauskaa, kun spinningin veti tänään Petran sijaan opiskelututtuni Maija, joka on saattanut vaihtaa pääainetta (I don't knows), mutta alotti yliopistolla mun kaa samaan aikaan uskontotieteen. Selvis myös, että toimittaja, joka oli aikanaan tehny Petrasta ja Petran koirasta Tepsusta (tmv?) artikkelin Lemmikki-lehteen, alotti itekin aikanaan uskontotieteellä Helsingin yliopistolla (onks tää nyt tarpeeks nimiä ja infoa, että kaikki saa selville, ketä nää tyypit on? :D). Meidän kolmen humanistin lisäksi n. 20 hengen spinnissä oli myös yksi teologi-uskontotieteilijä. Eli nyt tiedetään, mitä uskikset tekee maanantaiaamuisin ;)

perjantai 28. tammikuuta 2011

Endorfiiniaddiktin tunnustuksia

Oon nyt viimeset viisi päivää noudattanut "hymyilen, kun hymyilyttää"-asennetta, mikä on aiheuttanut pääosin lisää hymyilyä tanssitreeneissa ja toisaalta spinnissä ja pumpissa. On välillä niin ahdistavaa, kun joutuu pidättämään jotain niinkin kivaa, kun hymyily ihan vaan siksi, että pelkää sitä, mitä muut ajattelee. On ollut pirun hyvä olo, kun on voinut unohtaa muiden ajattelut: jos niitä haittaa mun virnuilu, se ei ole mun ongelma. Asenne on hjuva.

Muttenkin on ollu aika asenne-viikko, koska kävin maanantain spinnin ja tiistain meditaation lisäksi keskiviikkona pumpissa ja venyttelyssä (siellä tulee niiiiiin raukee olo :O~~) ja tänään vielä meditoin issekseni puoli tuntia ja kävin intervallispinningissä. Voi olla, ettei loppuviikosta enää tule treenattuakaan (en tiä, onko tanssiakaan su, kun sali on varattu pojille) ellen sitten lähde luistelemaan. Ninettä hyvä vaan vetää vähän pohjia. Ainoo, että se tän päivänen spinninki alko oleen jo vähän liikaa. Varsinkin, kun se oli sillä liian nopeella ohjaajalla. Lämmittelybiiseissä pysyi tahdissa, mutta sitten putosi ihan heti. Varsinkin seisaallaan kamalan vauhdikkaasti veivaaminen jos lonkka on yhtään väsynyt, on aivan mahdotonta. Tai siis jos haluaa pitää tekniikan kasassa. Mikä on ihan hyvä. Polvet lonksuu siinä puuhassa ihan liian helposti... Mut joo. Toi tuplatempo ei oo kyllä mun juttu. Siellä tunnilla oli paljon lihaspoikia, jotka oli ihan fiiliksissä. No siinähän fiilistelevät, minä tyydyn muihin. Sitäpaitti ehkä aamuspinninki on sittenkin parempi, kun ilta. Ei oo vielä kuluttanut päivän energioita ja toisaalta sitten saa hyvän energian päälle sen sijaan, että vaan nuokkuu kaverin 18-vuotissynttäreillä.

Nyt on kropassa käytetty olo. Mutta ah, niin hyvä. Maanantaina oli niin onnellinen fiilis, että oli tosiaan ihan pakko ottaa lisää spinninkiä viikkoon. Jos kroppa kestäis, voisin liikkua ihan joka päivä, jos siitä tulisi aina yhtä hyvä olo, kun maanantaiaamun spinningistä ^-^ Jos kroppa kestäis ja ois rahaa, ilmottautuisin yliopistoliikunnan järkkäämälle ryhmäliikuntaohjaajakurssillekin :D 160€ ja sit vois vetää ryhmäliikuntaa. Niinkun vaik spinninkiä :DDD Sen ähkinän ja puhkinan alta ei tosin kuuluis mitään ohjeita. Joogaa vois tietty kokeilla, koska siinä ei vetäjän tarvi ite mennä mukana. Tietty siinäkin koulutus on aika hyvä olla. Samaten body pumppiin on ihan oma kurssinsa. Ja muihinkin. Mitään aerobikkia en ees osaa saati että haluaisin oppia. Voisin vetää jonkun eristisen jumpan: laittakaa omena pään päälle ja sit juostaan ihan helvetin kovaa ympäri salia. Se, joka pudottaa omenan eka on harmaanaama. Paras konsepti ikinä <3