Hulluja kissoja ja tylsyyttä joulun aikaan

Oon nyt maannu neljä päivää Järjenpäässä vetäen jouluherkkua kun viimestä päivää. Vähän olen koettanut hillitä hiilareissa, mutta jossain vaiheessa sitä aina sortuu, kun lahjaksikin tuli kaksi pakettia konvehteja, Toblerone, lakua ja Geishaa O.O Ainiin ja joulusuklaalevy ja sit Anttikin anto vielä paketin jotain marsipaanikeksejä...yyy....

Mutta. Kävin tänään vetääs puolen tunnin spinningit 150-177-sykkeellä, vähän lihaslaiteliikkeitä salilla ja sitten uin vielä vartin siihen päälle ennen kun vetäydyin hieronta-altaaseen. Lämmmmpimään altaaseen :] Mut jumprahuiti, että tulikin hyvä olo liikunnasta. Oon kirjaimellisesti vaan istunu tietokoneella tai kirjoja lukien to-la. Vähän oon saanu esseetä kirjotettua, mutta pääosin aika on mennyt facebookissa, failbookissa tai nyt icanhascheezburger.com:issa, eli lolcatteja kattellen. Kuuntelen Jenni Vartiaisen levyä miljoonatta kertaa pikkuveljen kuulokkeilla ja koetan pitää jalat lämpimänä sillä, etten käytä lahjaksi saamaani läppärin viilentäjää: en jaksa hakea säärystimiä 8)

Oli muuten toinen kerta uimassa tällä viikolla ja samalla pitkiin aikoihin: maanantaina käytiin Tallinnassa kylpyläreissulla kaverin kanssa ja kokeiltiin kuntosalia ja vähän uiskentelinkin ennen kun jäätiin vaan lillumaan ja tuijottaan screeniä, jolta tuli Mr Beanin joulujakso 8) herkutteluksihan se reissu meni muuten, mutta tuli sentään hetken liikuttua sielläkin, kun oli mahdollisuus!

Ihan uskomatonta, millaseksi pohjattomaksi kaivoksi mun vatsa muuttuu, jos vähänkin rupee vetään safkaa ilman, että sitä miettii. Juteltiin taannoin italialaisen tutun kanssa siitä, miten syömisen kanssa voi olla sairas, kun ne vetää niitä viiden tunnin kuuden ruokalajin päivällisiä ja kyllähän mäkin voin sellasen vetää, mutta olo sen jälkeen on niin kamala, että mieluummin jätän moisen väliin O.O Se oli ihan järkyttynyt, kun kerroin, että voin vetää sapuskaa vaikka miten paljon, mutta että kun syö *liikaa* on kivaa enää vaan niin kauan, kun syö - eikä sitten oikeen edes enää älyä lopettaa syömistäkään... No juuri sitä tämä joulu on. Ei sitä enää hirveen usein tule, mutta tällasina aikoina. Onneksi kohta voi mennä takasin kotiin ja ruveta elään taas ihmisiksi. Vaikka toisaalta paluu arkeen pelottaa kans: miten paljon oon onnistunu itteäni taas turvottamaan, kun veikkaan, ettei ole jäänyt kahteen kiloon tämä...

Jop jop. Keskiviikoksi olen varannut spinningin ja aattelin koettaa ens vuoden puolella yliopistoliikunnassa kahvakuulailuakin, kun se on nyt ollut niin näkyvillä, muttei mitään hajua, mitä siinä tapahtuu...Lähtisköhän joku mun kaa...?