tiistai 14. kesäkuuta 2011

Pyräilystä dilemmointia ja hormoneilla heittelyä

Oon nyt ollut ilman kautta matkakortilla 2 viikkoa. Oon ajanu pyörällä keskustaan ja takasin n.5 kertaa ja lisäksi käynyt Vantaanjoella piknikillä pyöräillen. Vantaanjoella oli tosi mukava pyöräillä. Keskustaan ei.

Stressaan aina jo valmiiksi sitä, miten autoja tulee joka suunnasta ja jalankulkijoita ja KOIRIA ja muita pyöräilijöitä ja ties ketä... Stressiä aiheuttaa myös pyörätiellä pysyminen ("PYÖRÄTIE ON TOISELLA PUOLELLA" oli kommentti, kun pari korttelia ajoin Arabiassa "väärällä puolella", koska en sen välin ajaksi jaksanut vaihtaa puolta. Perhe oli koko tien leveydelle levittäytynyt ja rupesi itkemään, kun EN ajanut päälle. Ois varmaan pitäny), asfaltoimattomat kohdat, remonttikontit pyörätiellä, mäet.... Varsinkin Sörkässä on ihan hirvee ylämäki sieltä Sörnäisten rantatieltä Hämeentielle. Varsinkin vastatuulessa. Kerran jouduin vähän taluttamaan, kun tuuli niin pahasti, mutta muuten oon sentään päässyt sen ylös. Kerran jopa 6/7-vaihteella, muutan vitosella ;) Se on hyvänä päivänä ihan kiva haaste, mutta watuttaa ja stressaan etukäteen ja tulee hiki ja hikisenä töihin tai luennolle meno on ällöö :(

Oon mä kyllä bussejakin vähän käyttänyt, kun on ollut superniskajumia ja vesisadetta ja muuten vaan hirveesti ympäriinsä pörräämistä. Nytkin oon juuri käynyt suihkussa (kosken enää kestäny kakkasta tukkaa) ja pitäs lähtee polkeen. Ikuinen dilemma: ladatako aikaa vaiko lähteä polkemaan. Tietty voi olla, että reissua keskustaan tulee vähemmän nyt, kun ens viikolla loppuu luennot, mutta sit on kaikki vapaat riehumiset, mitkä ois kivampia pyörävapaasti. Kuten esim. tänään, kun mentäs illalla työporukalla baariin. En aio juoda (vieläkään, 7. viikko ilman alkoholia meneillään ;)), mutta mulla on lamppu rikki pyörässä, joten sieltä pitäs sit lähteä siihen aikaan, että vielä riittää luonnon valoa :O Jos ostan aikaa kortille, en kuitenkaan enää polje ja polkeminen on hyvää kunnon kannalta. M-mm. Mulla ei kans ihan liikaa oo rahaa, kun työtkin oli vaan niin lyhkänen rupeama ja loppukesä on gradua...

Mutta juu. Paino on pyöriny 66-69 kilon paikkeilla ja herkkua oon vedellyt niin että napa ja mielialat paukkuu, mutta ollu kyllä ihan hyviäkin ruokailutapoja välillä :]

Mielialoista puheen ollen koetettiin Antin kanssa taannoin kattoa Irreversible (ranskalainen taide-elokuva raiskauksesta), mutta olin niin menkoissani (ei se muusta voinut johtua) ja oisin halunnu kattoa ihanan piirretyn, Rion, mikä ei sit Antille kelvannu, joten päädyin kesken raiskauskohtauksen pistään leffan pois päältä. Melkein löin Anttia (koska se on mies ja miehet raiskaa) ja se meni sit mököttään mun huoneeseen, kun minä jatkoin elokuvailtaani olkkarissa Riolla *punastus* Katoin äsken sen Irreversiblen yksin loppuun, eikä se kyllä loppukaan hirveesti paljon parempi ollut, mutta en enää reagoinu siihen raiskaukseenkaan ihan yhtä voimakkaasti kun edellisellä kerralla. Joskus ei oo ihan helppoa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti