Ei edes menty Antin kanssa pelaamaan sulkapalloa eilen, kuten oli suunniteltu. Aamulaiskuus iski. Tänään olisi keskustakampuksella afro. Sanon "olisi", koska taidan vaihtaa sen johonkin muuhun liikuntaan... Unohdin nimittäin juuri nyt lähteä italian tunnille, minkä jälkeen mun oli tarkotus sinne afroon mennä silleen kätevästi. Se tunti vaan ois jäänyt niin tyngäksi niiden ykköskurssilaisten kokeen takia, että olisin joutunut odottelemaan kaksi tuntia ennen afrotanssia. Eikä se ole jännää.
Joten jäin kotiin ja aion SIIVOTA. Saatan jopa lähteä Kumpulaan jumppaan. Vaikka salille. M-mm. Memo minulle, älä anna liikaa vapauksia syömishimolle. Perusjutuista pidetään kiinni, muuten eletään kun Ellun kanat.
Ihana Irvikissa! Oli kyllä mahtava leffa ja seurakin oli oikein mieleistä;) Nyt mä tiedän miksi sulla ei ollut nälkä Teerenpelissä:)Kiitos tarjoiluista ja erityisesti suloisesta seurasta!
VastaaPoistaMullekin tuo lähtemisen vaikeus (lue: laiskuus) iskee aina kun pitäisi mennä ulkoilemaan. Kun vaan saan vääntäydyttyä ulkovaatteisiin niin kyllä mä sitten tykkään kävellä vaikka ja kuinka. Tänään sateessa tarpoessani tosin mietin mitä järkeä...Sitten muistin että sydän ja jatkoin vaan, pyyhin pahimmat rännät pois laseista ja mietin mukavia asioita^-^
jee ^-^ niin sitä pitää :)
VastaaPoistaEi mulla yleensä lähtemisen vaikeus sinänsä ole, mutta tässä on vähän kaikkea ja kun valvoo myöhään ja... m-mm